Maailman katolla Tiibetissä muistellaan tiistaina 50 vuoden takaisia tapahtumia, joiden seurauksena tiibetiläisten hengellinen johtaja dalai-lama pakeni sotilaaksi naamioituneena Lhasasta Intiaan.
Kiinan keskushallinto oli lakkauttanut tiibetiläisten luostarit ja itsehallinnon, ja sotilaat olivat murskanneet kansannousun verisesti.
Buddhalainen kuningaskunta oli joutunut Kiinan valtaan 1700-luvulla, julistautunut Qing-dynastian päättyessä itsenäiseksi 1912 ja joutunut Kiinan miehittämäksi vuonna 1950. Itsehallinnon Tiibet sai vuotta myöhemmin.
Mao Tsetungin johtama Kiinan kansantasavalta ei kuitenkaan kunnioittanut itsehallintoa, ja tiibetiläiset nousivat vastarintaan. Kymmenettuhannet tiibetiläiset kokoontuivat 10. maaliskuuta aamulla dalai-laman kesäasunnolle Lhasaan suojelemaan uskonnollista johtajaansa, sillä huhuttiin, että kiinalaiset veisivät dalai-laman.
– Kiinalaiset ulos! Tiibet kuuluu tiibetiläisille! huusi väkijoukko, johon kuului myös aseistautuneita taistelijoita. Tiibetiläiset sotilaat olivat luopuneet kiinalaisista univormuistaan ja liittyneet väkijoukkoon.
Tilanne kävi yhä uhkaavammaksi paremmin varustettujen kiinalaisten ollessa omissa asemissaan.
Tuolloin 24-vuotias dalai-lama päätti lähteä palatsista pimeään yöhön sotilaaksi pukeutuneena. Pakoreitti kulki vuorten yli Intiaan. Mukanaan dalai-lamalla oli nelisensataa muuta tiibetiläistä.
Kiinalaiset eivät tienneet dalai-laman paenneen, kun he ryhtyivät tulittamaan kesäpalatsia. Panssarivaunut ja kranaatit tuhosivat kouluja, taloja ja luostareita. Tuhannet tiibetiläiset kuolivat.
Tiibetin itsehallintoalue pieneni
Itsehallinnon Tiibet sai uudelleen vuonna 1965. Alue oli kuitenkin puolet aiempaa pienempi. Loput alueesta kiinalaisviranomaiset liittivät naapurimaakuntiin.
Nykyisin Tiibetin itsehallintoalueella asuu noin kolme miljoonaa tiibetiläistä ja kolmessa naapurimaakunnassa toiset kolme miljoonaa.
Tiibetiin on myös asutettu kiinalaista valtaväestöä, ja hallinto ja talous ovat sen valvonnassa. Kiinan viranomaisten mukaan koulutusta ja terveydenhuoltoa on kohennettu ja elintasoa nostettu.
Tiibetiläiset tuntevat kuitenkin olevansa syrjittyjä alueellaan ja kokevat, ettei heillä ole aitoa uskonnonvapautta.
Neuvottelut yhä meneillään
– Tiibetiläisiin kohdistuva paine on kestämätöntä, arvioi Tiibetin pakolaishallituksen pääministeri Samdhong Rinpoche intialaisessa Dharamsalan kaupungissa.
Rinpochen mielestä Kiinan johdolla ei ole kiinnostusta saada aikaan poliittista ratkaisua. Viimevuotiset neuvottelut olivat hänestä lähinnä olympialaisten vuoksi käytyjä. Kaikki tiibetiläisten ehdotukset torjuttiin.
– Jos Kiinan johto haluaa jatkaa vuoropuhelua, olemme valmiit, Rinpoche sanoo.
Pakolaishallitus aikoo pitäytyä dalai-laman väkivallattomalla linjalla. Nuoremmat pakosalla olevat tiibetiläiset arvostelevat aidosta itsehallinnosta käytävien neuvottelujen hitautta, mutta tiibetiläisten enemmistö tukee dalai-laman linjaa.
Vuosipäivänä voi Rinpochen arvion mukaan puhjeta mielenilmauksia.
Tiibetin kuvernööri Qiangba Puncog sen sijaan sanoi kuluneella viikolla, ettei hän odota levottomuuksia.
Ulkomaalaiset toimittajat eivät ole päässeet vuosipäivän edellä vapaasti Tiibetiin.