Moskova Tuhannet pyhiinvaeltajat ja kaupunkilaiset olivat torstaina puolen päivän jälkeen pienellä Tihvinän asemalla Leningradin läänissä vastaanottamassa erikoisjunaa, jolla Tihvinän Jumalanäidin ikoni palasi yli 60 vuoden jälkeen kotiluostariinsa.
Ihmeitätekevä Tihvinän Jumalanäidin ikoni on eräs Venäjän ortodoksisen kirkon suurimpia aarteita, joka toisen maailmansodan jälkeen vietiin "maanpakoon" Yhdysvaltoihin Chicagoon. Ikoni palasi kotiluostariinsa Riian, Moskovan ja Pietarin kautta. Se on ollut viime päivät Pietarissa Kazanin kirkossa suuren pyhiinvaeltajajoukon nähtävänä.
Torstaina aamulla ikonin matka alkoi Kazanin kirkosta Pietarin Laatokan asemalle, josta erikoisjuna kuljetti sen Tihvinään. Junan henkilökunta oli pukeutunut vanhoihin 1800-luvun rautatieläisten pukuihin.
Tihvinän asemalla ikonia oli vastassa noin 5000 pyhiinvaeltajaa ja kaupunkilaista. Ristinsaatossa ikoni vietiin ensin kaupungin keskustan Vapauden aukiolle, jossa pidettiin pyhitysseremonia. Sen jälkeen ikoni jatkoi kulkuaan luostariin, jossa sen entinen kehyskaappi odotti pitkältä matkalta palaajaa.
Iso juhla perjantaina
Ristinsaaton edessä kulkivat naiset, jotka koristivat koko tien kukilla. Kulkueessa laulettiin hengellisiä lauluja ja luettiin rukouksia.
Ikonin kotiinpaluun suuri juhla pidetään perjantaina, jolloin Tihvinään saapuu Venäjän ortodoksisen kirkon arkkipiispa Aleksei II. Juhliin asti pyhiinvaeltajat rukoilevat luostarissa ja sen ympäristössä.
Alkuperäinen Tihvinän Jumalanäidin ikoni on satoja vuosia vanha. Nykyisin päällimmäisenä olevan kuvan on arveltu olevan 1600-luvulta, mutta monille ikoneille tyypilliseen tapaan alla on toinen, vieläkin vanhempi kuva.
Suomalainen ikonitutkija, professori Aune Jääskinen arvioi ikonien vanhimpien osien palautuvan myöhäiskeskiaikaan eli 1400-luvun lopulle tai 1500-luvulle.
Tihvinän Jumalanäidin ikonia kunnioitetaan siihen liitettyjen ihmekertomusten ja sen suuren vaikuttavuuden vuoksi.
Aune Jääskisen mukaan ikoniin liitettiin jo 1600-luvulla yli 50 rekisteröityä ihmetekoa, jotka liittyivät ihmisten paranemiseen sairauksista ja pelastumiseen onnettomuuksista. Ehkä kuuluisin ihmeteko on venäläisten ruotsalais-suomalaisista joukoista saavuttama voitto syyskuussa 1613.