Jopa tietullien kokeilu vilahtaa uudessa hallitusohjelmassa, mutta liikenneasioiden kokonaisuus on varsin ympäripyöreä. Monia kansalaisille tärkeitä asioita on piilotettu lauserakenteisiin, joista on hyvin vaikea päätellä, mitä ne lopulta käytännössä tarkoittavat.
Energiaverotusta aiotaan lisätä 300 miljoonalla eurolla. Tässä mainitaan erikseen sähkö ja kivihiili, mutta liikennepolttoaineet ovat todennäköisesti myös listalla.
Vuosittain perittävä käyttömaksu on muuttumassa. Ohjelman mukaan Suomessa on nopeutettava ajoneuvoteknisten uudistusten sekä ajoneuvojen verotuksen muuttamista vähäpäästöiseen suuntaan. Toisaalla ohjelmassa halutaan selvittää "käyttöperusteisten liikenteen hinnoittelumallien käyttöönotto ja älykkäiden tietullijärjestelmien kokeilu."
Hallitus tekee ennen uusia liikennehankeratkaisuja liikenneväylärakentamisen kokonaiselvytyksen.
Liikenneväylien rakentamisen ja rahoituksen taso pyritään pitämään vakaana. Lisäksi joukkoliikenteen tukea kehitetään. Tukea saisi ilmeisesti Oulukin, mikäli on itse valmis joukkoliikennetuen lisäsatsauksiin.
Henkilöliikennelakia, joka tarkoittaa henkilöautolla ja linja-autolla harjoitettavan luvanvaraisen liikenteen säännöksiä, halutaan myös uudistaa EU:n säädösten mukaisesti, joskin tavoitteena on myös Suomen erityisolosuhteiden säilyttäminen. Toisaalta ohjelman mukaan hallitus tukee avointen ja syrjimättömien liikennemarkkinoiden kehittymistä.
Myös biopolttoaineiden yleistymistä tuetaan, mutta niin, että kysyntä katettaisiin pääosin kotimaisella tuotannolla.
Autoliitontoiminnanjohtaja Pasi Nieminen toivoo, että hallitus toisi mahdollisimman nopeasti yleiseen keskusteluun uuden käyttöverotusmallin. "Se vaikuttaa kansalaisten päätöksiin ja siksi sen kehittämisen pitäisi olla avointa."
Niemelä antaa tunnustusta liikenneväyläpolitiikalle ja vakuuttaa, ettei Autoliitto ei lakkaa lobbaamasta hallitusta ja eduskuntaa auton hankintaverotukseen liittyvien muutoksien puolesta, jotta puolueet eivät unohtaisi Autoliitolle asiasta ennen vaaleja antamiaan lupauksia.
Liikenneväyliä koskevat linjaukset saavat tukea myös Autoalan keskusliiton toimitusjohtajalta Pentti Rantalalta. Hän toivoo, että sen avulla päästäisiin irti alaa riivanneesta poukkoilusta.
Muuten hän uskoo useiden ohjelman hankkeiden olevan käytännössä varsin pitkän ajan vaativia ratkaisuja. Esimerkin omaisesti hän toteaa, että jo vuonna 1988, eli 19 vuotta sitten hallituksen liikennepoliittisen linjavedon mukaan Suomessa olisi pitänyt siirtyä mahdollisimman nopeasti hankinnan verotuksesta käytön verotukseen.