Hallitus tekee torstaina periaatepäätöksen uudesta tietoyhteiskuntaohjelmasta. Tuoreen ohjelmajohtajan Katrina Harjuhahto-Madetojan sormenjäljet ehtivät jo näkyä etenkin sosiaali- ja terveysalan painottumisena. Ainoan pääministeritasolla ajetun politiikkaohjelman edistämiseksi perustetaan oma palkintonsa.
Tietoyhteiskunnan nimissä pyritään muuhunkin kuin vain kylmän ja yksinäistävän tekniikan voittoon kaikesta inhimillisestä, painottaa Katrina Harjuhahto-Madetoja: "Se voi myös vapauttaa ihmisen ihmisläheiseen työhön."
Mieluummin siis voimavaroja esimerkiksi vanhustenhuoltoon, pois laitoksen ostolaskujen skannaamisesta, minkä voi tehdä konekin: "Että ihmiset saadaan järkeviin, olennaisiin töihin."
"Tietotekniikka on vain apuväline", Harjuhahto-Madetoja muistuttaa ja kuvaa itseään ihan tavalliseksi kansalaiseksi. "Omaksun varsin hitaasti uudet tekniikat."
Tietojenkäsittelyopinnotkin hän aloitti vahingossa, koska luuli sieltä uran urkenevan sanomalehden toimitukseen. Onneksi myös matematiikka oli vahva, joten sille tielle isänsä hailuotolaisnimeä kantava ja oululaismieheltään toisen sukunimensä saanut nuori nainen jäi.
Vielä alkukesästä hän toimi Talentumin tietohallintojohtajana. Mutta nyt hän istuu Valtioneuvostossan linnassa Senaatintorin laidalla ja valmistelee siis tietoyhteiskuntaa: "Tämä on enemmän matkasaarnaajan rooli." Aihepiiri oli kuitenkin tuttu useilla eri aloilla toimineelle: "Tänne on ollut helppo loksahtaa."
Ohjelman nimissä edistetään sähköistä asiointia. Asia on kohotettu aikaisemmasta valtiovarainministerin asettamasta neuvottelukunnasta pääministeritason politiikkaohjelmaksi. Lokakuussa pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) johdolla ensi istuntoonsa kokoontuva 40-henkinen neuvosto tulee jatkossa miettimään prosessi- ja toimintamallia. Myös vaikuttavuuden mittaamista pitää vielä kehittää.
Aikomuksena on myös perustaa parhaiden käytäntöjen palkinto. Pääministeri ojentaa sen ilmeisesti ensi kerran ensi vuonna. Palkinnon avulla kannustetaan levittämään ja tuotteistamaan hyviksi havaittuja ratkaisuja esimerkiksi kuntien välillä ja innostetaan kehittämään myös kansainvälisesti pärjääviä vientituotteita.
Palkinnon vaatima rahasumma on tosin vielä löydettävä valtion budjetista.
Innokkaat ministerit
"Profiilia on nostettu. Tämä koskettaa kaikkia", Harjuhahto-Madetoja sanoo ja kuvaa ministerien ensimmäisiä tapaamisia oikein innostuneiksi. Päämäärät tunnistetaan yhteisiksi ilman häiritsevää poliittista intohimoa.
Tietoyhteiskuntaohjelmaa varten voimansa yhdistää peräti viisi ministeriä. Pääministerin ohella mukana toimivat liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd.), puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.), opetusministeri Tuula Haatainen (sd.) sekä toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (r.).
Kahdeksankohtaisessa tietoyhteiskuntaohjelmassa on korostettu etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeita. Terveydenhuollossa on jo paljon hankkeita, mutta ne ovat hajanaisia ja pilottiasteella, Harjuhahto-Madetoja kuvaa.
Vastaavasti ohjelmassa painottuvat tietoyhteiskunnan valmiuksista ja koulutuksesta huolehtiminen sekä valtion sähköisen tietohallinnon edistäminen. "Tähtäimessä on positiivinen kierre."
Tietoyhteiskunta rakennetaan pienistä paloista, osa-alue kerrallaan. Sen hintaa ei tiedä kukaan, sillä olemme jo matkalla sinne: "On vaikea laskea kehitystä." Mutta varmaa on, että säästöjä syntyy niin rahassa kuin ajankäytössäkin, Harjuhahto-Madetoja luottaa.
Saumaton ketju
Suomi sijoittuu tietoyhteiskunnan eri osa-alueilla jo sijoille 1-10, Harjuhahto-Madetoja kertoo. Mutta kilpailun vaani. Kaukoitä kiilaa edelle, kun verrataan nopeiden tietoliikenneyhteyksien määrää niin meillä kuin Euroopassakin. Ja Islantikin uhkaa juuri terästäytyä hankkimalla yhden yhteisen tietojärjestelmän.
Suomessa konkreettiseksi tavoitteeksi on otettu yhden luukun periaate. Mutta paljon työtä on jäljellä, jotta kansalaispalvelut toimisivat saumattomasti sähköisestä veroilmoituksesta sairaskertomuksiin asti. Niin, ettei meidän tarvitse välittää, onko palvelu kunnan vai valtion alainen. Pisimmällä sähköisissä palveluissa on itseasiassa maa- ja metsätalous. Siitä on kiittäminen EU-tukia.
Vielä sähköisiä palveluita tarjotaan usein niin, että palaute puuttuu, Harjuhahto-Madetoja kritisoi. Niinpä esimerkiksi koiraveroilmoituksen jälkeen hän tunsi olonsa suurrikolliseksi. Vastaus viipyi kuukausia.
Mutta hyviäkin esimerkkejä on. Pieniin askeliin kuuluu Oulun kaupungin verkon kautta tarjoama kalastuslupa: "Se on toteutettu oikein."