Tietotekniikkaguruna tunnettu kirjailija ja tutkija Petteri Järvinen peilasi internet-digiboksin lanseeraustilanteessa ajatuksia, joita hän oli yhdessä parin muun keskeisen vaikuttajan kanssa pohdiskelemassa Yleisradiossa digitaalisesta televisiosta keväällä 1999.
Hän oli edellisenä iltana katsonut aikanaan VHS-kasetille nauhoitetun pätkän pienestä kannettavasta laitteesta.
Järvisen mukaan silloin puhuttiin tietoyhteiskunnan sinisestä bussista, sillä digiajan uskottiin tuovan uudet sisällöt, paikallis-tv:n, opetuskanavat ja uskottiin esimerkiksi infran olevan kansallisessa hallinnassa.
Nyt kymmenen vuotta myöhemmin laajakaista on tullut, samoin lisää kanavia ja sitä kautta lisää amerikkalaista viihdettä. Kysymys kuuluu, tuleeko maksu-tv kaikille ja laitetaanko parhaat ohjelmat sinne.
Julkisen palvelun arvo Järviselle oli kirkastunut selkeästi tällä ajanjaksolla.
Entäpä trendit? Teräväpiirto- eli HD-televisio on Järvisen mielestä todellinen digitelevisio, joka tuo kuvan vihdoinkin 1960-luvulta 2000-luvulle. Tallentava digiboksi on hänestä murentanut kanava-ajattelun ja muuttanut televisiota enemmän kuin digitalisointi. Todellinen kohderyhmäajattelu on myös mikrokanavien myötä. Ja internet-televisio.
Järvinen myös muistutti vähän uutisoidusta asiasta: VTT ja EU vetävät nelivuotista projektia p2p-tv:n kehittämiseksi. Kyse on piraattiformaattina tunnetusta järjestelmästä, joka on televisioväelle nykyisin vielä rosvo ja mörkö. Entäpäs sitten tulevaisuus, vuonna 2015?
Järvinen piruili, että tekstitysongelmat on vihdoin ratkaistu, YouTube on suositumpi kuin nykyiset tv-kanavat, antennikatsojat ovat saattaneet jäädä sivuun teräväpiirtojakelusta, joka yltää vain kaapeliin ja satelliitteihin, mobiilitelevisio on mennyttä. Alan kysymys kuuluu, miten väki saadaan päivittämään laitteitaan.