Suomalaisia voi täydestä syystä kutsua tietoyhteiskunnan kansalaisiksi. Oikeutuksen siihen antaa ykkössija World Economic Forumin keskiviikkona julkaisemassa tutkimuksessa. Sen mukaan Suomi oli viime vuonna maailman kehittynein tietoyhteiskunta.
Lähimmäksi sijoittuneet olivat tuttuja korkean tekniikan maita. Viimevuotinen ykkönen Yhdysvallat oli nyt kakkonen ennen Singaporea ja Ruotsia. Kaikkiaan noin 70 muuttujan vertailussa Suomen kokonaisindeksiksi saatiin 5,92, USA:n 5,79 ja Singaporen 5,74, joten erot olivat melko pieniä. Tutkimuksen tulos riippuu paljolti vertailtavien indeksilukujen painotuksista. Kovin näyttävälle kaarelle suomalaisten ei kannatakaan tämän selvityksen innoittamina rintaansa taivuttaa.
Tutkimuksen tekijät, World Economic Forum, INSEAD ja Maailmanpankki selvittivät vertailtavissa maissa informaatio- ja kommunikaatioteknologian käytön laajuutta teknillisten ja yhteiskunnallisten valmiuksien sekä levinneisyyden perusteella. Alaa säätelevät lait, kustannuskysymykset sekä kansalaisten mahdollisuudet otettiin huomioon.
Kaikki osatekijät eivät sentään olleet Suomelle täysin mairittelevia. Melko matalia sijoituksia tuli muun muassa puhelujen hintoja, ICT-investointien tasoa ja yritysten sähköistä kaupankäyntiä verrattaessa. Viimemainittu ei yllätä, kuten tekee niin ikään Suomen kokonaisindeksiä alentanut internetin käyttötiheys.
Voikin sanoa, että Suomessa on liian monia kotitalouksia vailla internetiä. Harvaan asutussa maassa on pohdittava vakavasti, kuinka etenkin syrjäseutujen ikääntyvä väestö saataisiin internetin piiriin. Se lisäisi merkittävästi heidän turvallisuuttaan esimerkiksi lisäämällä mahdollisuuksia pitää yhteyttä terveydenhuollon henkilökuntaan. Nykyään jatkuva yhteys verkkoon ei vaadi aina edes kaapelia. Langaton tiedonsiirto on kehittynyt nopeasti.
Uuden tekniikan mahdollisuuksia on yhteiskunnassa edistettävä entistä aktiivisemmin myös lainsäädännöllä, vaikka Suomen lakisääteiset toimintapuitteet saivatkin tällä kertaa ykkössijan. Myös liittymien hankinnan helppoutta kiitettiin paremmaksi kuin muualla. Muita paremmaksi arvioitiin myös kilpailuympäristö. Uudet yrittäjät pääsevät kiistatta helposti Suomen markkinoille. Se onkin edellytys kilpailun säilymiselle suppeiden markkinoiden maassa.
Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käytössä julkinen valta on Suomessa ollut valppaampana kuin muualla, mutta yrityksillä on hieman parantamista. Niiden tietotekniikan käyttö arvioitiin vasta neljännelle sijalle. On sekin sentään maailmanlaajuisesti katsoen kelpo tulos.
paakirjoitus@kaleva.fi