Tuoreen tutkimuksen mukaan 84 prosenttia eurooppalaisesta suuryrityksestä pitää tällä hetkellä tietoturvaa yrityksen tulevaisuuden kasvun kannalta kriittisenä tekijänä.
Tutkimustuloksissa korostuu kaksi eurooppalaisen tietoturvasuunnittelun lähestymistapaa. Toinen niistä eli reaktiivinen "odota ja katso" on käytössä yrityksissä, joilla ei ole suunnitelmia hankkia ratkaisuja uhkia ja hyökkäyksiä varten nyt eikä tulevaisuudessa. Näin yritykset korjaavat vain vahingot, kun ne ovat jo sattuneet.
"Tietoturvan haasteet liiketoiminnalle ovat kasvaneet sitä mukaa kun tietoverkoista on tullut monimutkaisempia, tunkeutujista edistyksellisempiä ja uhkista yleisempiä. Tutkimuksemme osoittaa selkeästi, että samalla kun useat yritykset altistuvat uuden sukupolven tietoturvauhkille, yritysjohto kantaa liikaa huolta seuraavan hyökkäyksen aiheuttamista vahingoista sen sijaan, että järjestelmät suojattaisiin proaktiivisesti eli ennakoivasti", sanoo Network Associates Finlandin Mikko Järvinen.
Tietoturvassa on viime vuosina kohdattu yhä enemmän yhdistelmäuhkia (blended threats). Ne, kuten NIMDA, Code Red ja SQL Slammer, iskevät sekä palvelimiin, työasemiin että verkon infrastruktuuriin. Yritysjohtajista yli puolet (57%) ei kuitenkaan tiennyt, mitä yhdistelmäuhkat ovat. Isossa-Britanniassa ja Hollannissa käsite oli tuntematon 80-85 prosentille johtajista.
"Tänä päivänä yritykset tarvitsevat luotettavan turvan tunnettuja ja tuntemattomia uhkia vastaan kaikilla tasoilla työasemista aina tietoverkon ytimeen saakka. Vasta silloin ne pystyvät hyödyntämään ohjelmistoja ja muuta teknologiaa varsinaisessa liiketoiminnassaan", jatkaa Järvinen.
Tietoturvayhtiö McAfee Securityn tutkimukseen haastateltiin 200 Euroopan top 1000:een kuuluvaa yritystä Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Hollannissa ja Ruotsissa.
Haastatelluista yrityksistä:
- joka kymmenes eurooppalainen suuryritys kärsii tietoturvahyökkäyksistä, ja viimeaikaiset hyökkäykset ovat eniten aiheuttaneet haittaa Ruotsissa.
- 40 prosentissa tietoturvasta keskustellaan ylimmän johdon keskuudessa säännöllisesti. Eniten tietoturva on pinnalla Saksassa (53 prosentissa yrityksistä) ja Hollannissa (57 prosentissa).
- Saksassa lähes joka toinen yritys (44%) kasvatti tietoturvainvestointejaan lisääntyneiden tietoturvauhkien takia. Vähäisimpiä panostukset olivat Isossa-Britanniassa, jossa joka kymmenes vastaaja sanoi, etteivät investoinnit ole riittäviä.
- suuri osa turvallisuusinvestoinneista tehtiin reaktiivisesti (eniten Ranskassa ja Hollannissa), eli niillä paikattiin olemassa olevia haavoittuvuuksia. Tämä mainittiin investointien toiseksi tärkeimmäksi syyksi tilintarkastajilta tulleiden paineiden jälkeen. Saksa on tässä mielessä poikkeus, sillä siellä tärkein syy investointeihin oli lainsäädännön määräysten noudattaminen.
- saksalaisyritykset ovat Euroopan johtavia proaktiivisessa lähestymistavassa tietoturvaa kohtaan. 100 prosenttia saksalaisyrityksistä ilmoitti, että heillä on käytössään ratkaisu viruksia ja matoja vastaan. Lähes kaikilla haastatelluilla saksalaisyrityksillä oli myös teknologia käytössään tai suunnitelmat hankkia teknologiaa muiden uhkien, kuten roskapostitusten ja hakkereiden varalle.
- 4 prosentilla eurooppalaisista yrityksistä ei vielä ole teknologiaa tai suunnitelmia cyber-rikosten, kuten virusten tai matojen, torjumiseksi.
- hollantilaiset yritykset sijoittuvat Euroopassa kärkeen reaktiivisessa lähestymistavassa. Seuraavina tulevat brittiyritykset, joilla on tällä hetkellä vähiten teknologioita käytössään tietoturvauhkia vastaan ja vähiten suunnitelmia niiden osalta tulevaisuudessa.