Tie­to­ta­lo tähtää tu­le­vai­suu­teen

Maanantaina Oulun yliopistolla käyttöön vihityt Tietotalo 2 sekä Tietotalo 1:n laajennus antavat tilojen käyttäjille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia viedä tutkimusta ja tuotekehitystä tulevaisuuden ulottavuuksiin.

Perinteisin menoin. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen (vas.) ja sähkö- ja tietotekniikan osaston osastonjohtaja Juha Röning (oik.) avustivat pääministeri Matti Vanhasta leikkaamaan "noin 15 sentin" pituiset siivut puhdastilojen eteiseen sijoitetusta vihkiäisnauhasta.
Perinteisin menoin. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen (vas.) ja sähkö- ja tietotekniikan osaston osastonjohtaja Juha Röning (oik.) avustivat pääministeri Matti Vanhasta leikkaamaan "noin 15 sentin" pituiset siivut puhdastilojen eteiseen sijoitetusta vihkiäisnauhasta.
Kuva: Jukka Leinonen

Maanantaina Oulun yliopistolla käyttöön vihityt Tietotalo 2 sekä Tietotalo 1:n laajennus antavat tilojen käyttäjille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia viedä tutkimusta ja tuotekehitystä tulevaisuuden ulottavuuksiin.

Tietotalon käyttöön vihkinyt pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) muistutti vihkiäispuheessaan mahdollisuuksien tarjoavan myös uusia haasteita tilojen käyttäjille.

"Uusi rakennus luo koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiselle erinomaiset mahdollisuudet. Käyttäkää tämä tilaisuus ja tehkää itsestänne esimerkki koko yliopistolle, Suomen yliopistolaitokselle ja koko kansainväliselle tiedeyhteisölle. Luokaa innovatiivinen ja kannustava opiskeluilmapiiri ja innostakaa nuoria tutkimustyöhön ja tukijanuralle. Meidän osaamisemme perustuu korkeatasoiseen osaamiseen ja sen hyödyntämiseen", Vanhanen asettaa paineita.

Yliopistolla tilat ja haaste otetaan hyvillä mielin vastaan, sillä tutkimuksessakin käytävään kilpajuoksuun vastaaminen ei onnistu ilman kunnon puitteita-

"Tänä päivänä vihittävä talo on merkittävä meidän kannalta senkin vuoksi, että siinä yhteydessä meille valmistuu nano- ja mikroteknologian keskus. Tämä mahdollistaa sen, että voimme tehdä täällä Oulussa kansainvälisesti kärjessä olevaa tutkimusta. Ilman näitä tiloja, se olisi jopa mahdotonta", kiteyttää sähkö- ja tietotekniikan osaston osastonjohtaja professori Juha Röning tehdyn investoinnin merkitystä.



Helpotus opiskelijoille
ja henkilökunnalle


Sekä Röning että Tietotalo 2:een majoittuvan tietojenkäsittelytieteiden laitoksen johtaja professori Jouni Similä iloitsevat myös siitä, että molempien voimakkaasti kasvaneiden laitosten opiskelijat ja henkilökunta pääsevät yhteensä 16,8 miljoona euroa maksaneiden investointien turvin saman katon alle.

"Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen henkilökunta on nyt päässyt ensimmäistä kertaa historiansa aikana työskentelemään samoihin, varta vasten laitoksen tarpeisiin suunniteltuihin tiloihin. Hajanaisimmillaan väkeä on ollut sijoitettuna 90-luvun loppupuolella yhdeksään eri paikkaan yliopiston sisällä. Kaukaisimmat osat olivat tuolloin vajaan kilometrin päässä toisistaan Linnanmaan kaiken kattavan kampusrakennuksen sisällä", Similä kuvailee nykytilanteen tuomia etuja.

"Tilojen rakentaminen oli suorastaan välttämätöntä, sillä 90-luvun puolestavälistä meidän opiskelijamäärä on kolminkertaistunut ja henkilöstön määrä kaksinkertaistunut. Tähän saakka osa osastosta on ollut vuokratiloissa teknologiakylän puolella. Nyt saamme viimeisenkin osan kampuksen alueelle. Kaiken kaikkiaan tilanne on erittäin hyvä osaston kannalta", Röning iloitsee.



Nanoteknologia
käytännön tasolle


Yli 10 000 neliön Tietotalo-kokonaisuudesta eri puhtausluokkaa olevien puhdastilojen osuus on vain noin 500 neliömetriä, mutta näille neliöille on asetettu kovat tavoitteet.

Röning muistuttaa, että osastolla jo tehty tutkimus toimii hyvänä pohjana tulevalle työlle, jota nyt pystytään viemään myös kokeellisesti paljon tehokkaammin eteenpäin. Kovimmissa visoissa nämä neliöt nähdään jopa Oulun seudun "uusien nokioiden" syntysijana.

"Nano- ja mikroteknologian keskus edesauttaa yhteistyötä yliopiston, VTT:n ja eri yritysten välillä. Keskuksessa voidaan tehdä nanoteknologiaan liittyviä sovelluksia, kuten tulevaisuuden elektroniikan miniatyrisointia. Toinen tärkeä ja tunnettu asia ovat nämä lujat materiaalit, eli hiilinanoputkien valmistus, ja niiden käyttö nanoelektroniikassa", luettelee Juha Röning käytännön esimerkkejä.