Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan Soneran tietojärjestelmässä oli epäillyn teleurkinnan aikaan pahoja puutteita.
Urkinnan mahdollistanut järjestelmä oli sellainen, että jo sen suunnittelussa on ehkä syyllistytty rikokseen. Näkemys tuli ilmi Soneran teleurkintajutun oikeudenkäynnissä Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina.
Kihlakunnansyyttäjä Markku Pohjanoksa luki oikeudessa Aarnion syyteharkintaa varten antaman pitkän lausunnon. Siinä tietosuojavaltuutettu peräänkuuluttaa Soneran asettamista vastuuseen tapahtumista.
"Rikosoikeudellinen teko- ja tekijäkeskeisyys helposti syrjäyttää tällaiset järjestelmän ylläpitäjän vastuuseen liittyvät rikosoikeudelliset kysymykset. Tästä syystä pidän tärkeänä, että tämän juttukokonaisuuden osalta tutkitaan tarkemmin yrityksen toimia tunnistamistietoja sisältävän järjestelmän ylläpitäjänä", Aanio kirjoittaa.
Televiestintäyhtiö TeliaSonera Oyj puolustautui oikeudessa kritiikkiä vastaan. Sen mukaan tietosuojavaltuutetun lausunto on puutteellinen, koska se perustuu esitutkintaan, ei laajempiin tietoihin Soneran käytännöistä.
Esitutkinnassa rikoksista epäillyt ovat voineet esittää järjestelmän puutteellisemmaksi kuin se oli vähätelläkseen omaa vastuutaan.
TeliaSoneran mukaan sen henkilöstöä on ohjeistettu tarpeeksi teletunnistetietojen käsittelystä. Mikään ohjeistus ei täysin voi poistaa riskiä väärinkäytöksistä.
TeliaSonera vetosi myös siihen, että laki televiestinnästä oli epäselvä. Myöskään uusi, epäillyn urkinnan jälkeen voimaan tullut laki ei yrityksen mukaan poista tulkintaongelmia.
Pohjanoksa: Laki on selvä
Pohjanoksa on TeliaSoneran kanssa täysin eri mieltä lain ymmärrettävyydestä. Syyttäjästä laissa sanotaan selvästi, millä perusteilla yrityksessä saadaan selvitellä asiakkaiden teletunnistetietoja. Selvittely on perusteltua esimerkiksi silloin, jos se on laskutuksen kannalta tarpeen.
Eräät syytetyt ovat vedonneet siihen, että luulivat teletunnistetietoja kerätyn laskutusta varten. Pohjanoksan mielestä tämä osoittaa, että syytetyt tiesivät muunlaisen käytön olleen vastoin lakia.
Syytetyt ovat perustelleet teletunnistetietojen selvittelyä myös sillä, että selvityksen kohteena olleiden Soneran työntekijöiden epäiltiin syyllistyneen väärinkäytöksiin.
Pohjanoksa tyrmää ajatuksen, että teleyhtiö voisi ryhtyä itse selvittelemään kaikenlaisia väärinkäytöksiä, jotka loukkaavat sen intressejä.
Soneran johdon epäillään hankkineen soneralaisten teletunnistetietoja esimerkiksi saadakseen tietää, kuka vuoti yrityksen salaisia tietoja Helsingin Sanomien toimittajille.
TeliaSonera ei syytä
tai puolusta syytettyjä
Sonera-oikeudenkäynnin toinen päivä oli huomattavasti ensimmäistä pitempi ja tahdiltaan verkkaisempi. Kantaansa esittelivät lähinnä syyttäjä ja TeliaSoneran asianajaja.
TeliaSoneran asema oikeuskäsittelyssä on hieman mutkikas. Se on ilmoittanut, ettei syytä tai puolusta entisiä työntekijöitään. Kuitenkin yritys joutuu ottamaan kantaa syytteisiin puolustaakseen itseään, sillä osa urkinnan kohteista vaatii korvauksia myös siltä.
Urkintajutussa on kahdeksan syytettyä, joista kuusi on Soneran entisiä johtajia. Syytettyjä epäillään törkeistä viestintäsalaisuuden loukkauksista tai yllytyksistä niihin. Yllytyksestä syytettyä KRP:n tutkijaa epäillään myös virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Törkeästä viestintäsalaisuuden loukkaamisesta voidaan tuomita vain vankeusrangaistus. Syyttäjä ei ole ilmoittanut, vaatiiko hän rangaistuksia ehdottomina.
Oikeudenkäynti jatkuu keskiviikkona, jolloin perehdytään tarkemmin yhteen urkintasyytteistä.