Tietosuojavaltuutettu on huolissaan sote-uudistuksen niin sanotuista pisteytysrekistereistä ja kansalaisten oikeudesta tiedonsaantiin.
Reijo Aarnio on hämmästynyt julkisuudessa esitetyistä ristiriitaisista näkemyksistä ja huolestunut siitä, muodostuuko kansalaisten terveystiedoista uusi kansallinen rekisteri seurantajärjestelmineen.
Asiassa on kyse sote-uudistuksen palveluntuottajien korvausmallista. Asiakas valitsee ensin sen sote-keskuksen, johon hän hakeutuu hoitoon. Maakunta puolestaan maksaa sote-keskukselle kuukausittaisen kiinteän korvauksen asiakkaasta. Tämän kapitaatiokorvauksen suuruus määräytyy muun muassa asiakkaan sukupuolen, iän, sairauksien ja työssäkäynnin perusteella.
Tietosuojavaltuutettu arvostelee viestinnän epämääräisyyttä.
- Ministeri (perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.)) sanoo, että ei ole henkilökohtaista pisteytystä ja joku toinen sanoo, että on henkilökohtainen pisteytys, Aarnio kuvaa tilannetta.
Hän haluaa myös selvyyden, millä tavalla ihmiset saavat selville omat tietonsa ja miten tietovuodot aiotaan estää.
- Tämä huolestuttaa minua todella paljon. Millaisia suojatoimia tällainen järjestelmä edellyttäisi esimerkiksi tietovuotojen valossa? Mitkä ovat kansalaisten oikeudet, Aarnio kysyy.
Tietosuojavaltuutettu viittaa myös EU:n toukokuun loppupuolella sovellettavaksi tulevaan tietosuoja-asetukseen, jonka tavoitteena on parantaa henkilötietojen suojaa.
Kelan muutosjohtaja Marjukka Turunen kertoo, että kansalaisten kapitaatiokorvaus lasketaan pääosin jo olemassa olevista tiedoista. Valinnanvapauden kautta syntyy uutta tietoa, ja Kelassa arvioidaan parasta aikaa, mitä rekisterin ylläpitäminen Kelalle tarkoittaa. Asian selvittely tietosuojankin valossa on kuitenkin vielä kesken.
- Täytyy miettiä, onko rakennettava esimerkiksi jokin verkkopalvelu, jossa asiakas pystyisi itse näkemään tai laskemaan oman kapitaatiokorvauksensa suuruuden. Tämä on vielä auki.
Pisteytyksestä nousi äläkkä
Keskustelu pisteytyksestä alkoi Helsingin Sanomien uutisesta, jonka mukaan jokainen suomalainen pisteytetään sen mukaan, miten paljon hän rasittaa terveydenhuoltoa.
Tänään sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjestivät tilaisuuden, jossa halusivat hälventää syntyneitä huolia. Ministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila vakuutti, että nyt ei luoda järjestelmää, jossa väestötasolla laskettaisiin yksittäisten ihmisten hintaa tai rasittavuutta terveydenhuollolle. Tällaisen tiedon kokoaminen olisi kuitenkin ainakin teoriassa mahdollista. Jos ei heti, niin tulevaisuudessa.
- Täytyy rehellisesti tunnustaa, että kun uuteen järjestelmään mennään ja palveluntuottajille ja maakunnille alkaa kertyä tietoa siitä, mitkä ovat palvelun kustannukset, se jollakin aikajänteellä hamassa tulevaisuudessa mahdollistaa sen, että meillä on myös asiakaskohtainen tieto olemassa. Tähän perustuvat mitä suurimmassa määrin muualla maailmassa olevat järjestelmät.
Johtaja Raija Volk STM:stä kuvaa korvausmallia niin, että se kertoo asiakkaan todellisesta kustannusriskistä.
- Näin korvaus on palveluntuottajalle kohtuullinen ja ottaa asiakkaan tarpeet huomioon ja estää sitä, että tuottaja alkaa valikoida asiakkaitaan. Tämän henkilökohtaisen tarpeen huomioon ottaminen on hyvin tärkeää tässä korvausmallissa.
Ylijohtaja Marina Erhola THL:stä kertoo, että sote-keskusten korvausmallit ratkaistaan laitoksen tuottaman tutkimustiedon pohjalta.
- Näiden perusteella tuotetaan suuri joukko erilaisia korvauskategorioita, joihin jokainen suomalainen kuuluu.
Hän painottaa, että rahojen oikeudenmukainen jako on olennaista, jotta niin sanottua kermankuorintaa ei tapahdu ja paljon sairastavatkin saavat asianmukaista hoitoa.
- On erittäin tärkeää, että taataan jokaiselle yksilölle samanlaiset edellytykset valinnanvapauteen sairastamisen määrästä riippumatta ja että yksilö on haluttu sote-keskuksessa, on hänellä minkälaisia sairauksia tahansa.