Tie­to­maan uudessa näyt­te­lys­sä voi ko­keil­la, miltä tuntuu lihoa 20 kiloa tai seurata eläimen matkaa lau­ta­sel­le – "Her­kim­mil­le tämä voi olla jär­kyt­tä­vää"

Tulevaisuus lautasella -näyttelyssä voi kokeilla, miltä tuntuu lihoa 20 kiloa ja tutkia, miten ruoka kulkee ihmisen läpi.

Näyttelyvastaava Jukka Pitkänen näyttää, miten popsittu ruoka kulkee ihmisen ruuansulatuskanavan läpi päätyen lopulta pönttöön. Monet elintarvikkeet sisältävät piilosokeria. Suklaalevyyn menee 12 sokeripalaa. Mistä liha tulee? Herkimpiä järkyttävässä kohteessa näkee videolta, miten broilerit, possut ja naudat päätyvät teurastamon eri vaiheiden kautta valmiiksi lihatuotteiksi, esittelee näyttelyvastaava Jukka Pitkänen.
Näyttelyvastaava Jukka Pitkänen näyttää, miten popsittu ruoka kulkee ihmisen ruuansulatuskanavan läpi päätyen lopulta pönttöön.
Näyttelyvastaava Jukka Pitkänen näyttää, miten popsittu ruoka kulkee ihmisen ruuansulatuskanavan läpi päätyen lopulta pönttöön.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Tulevaisuus lautasella -näyttelyssä voi kokeilla, miltä tuntuu lihoa 20 kiloa ja tutkia, miten ruoka kulkee ihmisen läpi.

Kun Tiedekeskus Tietomaan neljännen kerroksen Parasta aikaa! -näyttelyssä pääsee liikkumaan, pelaamaan ja kisaamaan, on kolmannen kerroksen uudessa näyttelyssä rauhallisempi ja pohtivampi tunnelma.

Tulevaisuus lautasella -näyttely esittelee yhteensä 23 toiminnallisen kohteen kautta ruuan matkaa sen historiasta alkaen kirjaimellisesti pönttöön saakka.

Näyttely on tsekkiläisen tiedekeskus Techmanian tuotantoa. Tietomaa tekee tsekkien kanssa yhteistyötä nyt kolmatta kertaa, kertoo näyttelyvastaava Jukka Pitkänen.

Oulussa on hieman paikallistettu näyttelyä, sillä Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden välillä on pieniä eroja ruokakulttuurissa.

– Tämä näyttely on teknisesti ja toteutukseltaan kuin Skoda. Se on toimintavarma eikä aiheuta intohimoja. Se ei säikäytä, ja kaikki on perusteltua. Näyttelyn toteutus on ollut myös EU-projekti, joten kaikki faktat ovat varmasti kunnossa.

Pitkäsen mukaan näyttelyn kiertäessä huomaa, kuinka ruoka on pitkästi tiedettä. Näyttely on suunnattu jo lukutaitoisille, koulussa oleville, noin yhdeksästä vuodesta eteenpäin. Toki nuoremmatkin voivat näyttelystä nauttia vanhempien kanssa. Monessa kohteessa on ajateltu myös lapsia.

Kuten tiedekeskusten tavoitteena on, Tulevaisuus lautasella -näyttelykin haastaa pohtimaan asioita.

Ruoka ja ruuan tuotanto on varsinkin nykyään ajankohtainen, suorastaan arka aihe, johon liittyy myös eettisiä ja valintakysymyksiä.

– Toivomme, että pienikin tiedonjyvä jäisi mieleen. Esimerkiksi, että yhden naudanlihakilon tuottamiseen tarvitaan 15 000 litraa vettä. Näyttely esittelee faktoja, ei mielipiteitä.

Pitkänen uskoo, että tiedekeskusten merkitys yhä vain kasvaa nykyisenä niin sanotun väärän tiedon jakamisen aikana.

– Uskon ja toivon, että ihmiset ymmärtävät, että tiedekeskuksissa annetu tieto on tarkistettua faktaa.

100 grammaa suklaata on 12 sokeripalaa

Monet elintarvikkeet sisältävät piilosokeria. Suklaalevyyn menee 12 sokeripalaa.
Monet elintarvikkeet sisältävät piilosokeria. Suklaalevyyn menee 12 sokeripalaa.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Eri kohteissa voi esimerkiksi ottaa itse selvää ruokien piilosokerista pudottelemalla valitun tuotteen kohdalle sokeripaloja. Sadan gramman maitosuklaalevyssä sokeripaloja saa pudotella 12 kappaletta.

Harva ilkeää rouskutella tusinan sokeripaloja putkeen, mutta suklaalevyn saa mutusteltua hetkessä.

Voi myös selvittää, paljonko pitää liikkua saadakseen kulutettua tuon suklaalevyn tuottaman energiamäärän. Pitkänen kokeilee puolta tuntia haravoimista. Ei riitä. Lisätään puoli tuntia juoksua, ja jopa toimii.

Yksi kohde esittelee, paljonko Suomessa syödään. Osoittautuu, että Suomessa syödään muun muassa 4,3 kanaa sekunnissa, ja leipää menee samassa ajassa 6,9 kappaletta.

Nopeutetulta videolta pääsee seuraamaan ruuan vanhenemista. Hedelmä- ja vihanneslautasen antimet pilaantuvat nopeasti, ranskalaisia ja jauhelihapihvin sisältävällä lautasella ei tapahdu juuri muuta kuin ranskalaisten pientä nahistumista.

– Näyttelyn nimi on Tulevaisuus lautasella, mutta emme esittele tulevaisuuden ruokaa. Sen sijaan tarkoitus on näyttää, kuinka teemme itse tulevaisuuden lautasemme, ruokavaliomme, Pitkänen miettii videoita katsellessaan.

Kokeile, miltä tuntuu kun lihoo

Ravinnon kulkua sen popsimisesta ruuansulatuskanavan kautta aina vesiklosettiin päätymiseen saakka voi seurata demonstraation kautta. Välillä masiinasta kuuluu kaikuva röyhtäys.

Palapelimäisessä kohteessa voi selvittää, mitkä tuotteet kasvavat maan alla, maan päällä tai puussa. Se, että peruna kasvaa maan alla ei ole enää kaikille niin itsestään selvää kuin luulisi.

Myös lihomista voi kokeilla. Miltä tuntuu kulkea reitti pizzalähettinä ravintolasta asiakkaan ovelle, kun päällä on 20 kilon painoliivi?

Lihan alkutuotantoa esitellään verenpunertavasti valaistussa kopissa. Siellä voi katsoa videolta, miten broilerit, porsaat ja naudat kulkevat teurastamon eri vaiheiden kautta muuntuen asiakkaille myytäviksi lihatuotteiksi.

Mistä liha tulee? Herkimpiä järkyttävässä kohteessa näkee videolta, miten broilerit, possut ja naudat päätyvät teurastamon eri vaiheiden kautta valmiiksi lihatuotteiksi, esittelee näyttelyvastaava Jukka Pitkänen.
Mistä liha tulee? Herkimpiä järkyttävässä kohteessa näkee videolta, miten broilerit, possut ja naudat päätyvät teurastamon eri vaiheiden kautta valmiiksi lihatuotteiksi, esittelee näyttelyvastaava Jukka Pitkänen.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Videoita säestävä iloinen kabareemainen musiikkirenkutus lisää kokemuksen makaaberiutta.

– Herkimmille tämä voi olla järkyttävää. Se, mistä liha tulee, on tehokkaasti siivottu ihmisten silmistä ja mielestä pois. Joku sanoikin, että tässä on ensi askel kasvissyöjäksi.

Miettimään laittaa myös tieto siitä, että 70 prosenttia maailman puhtaasta vedestä menee maanviljelyyn. Ruuasta taas 30 prosenttia menee haaskuun.

– Ruoka, mitä ei syödä, on suuri ongelma. Ensin sen tuotantoon käytetään turhaan energiaa, ja sen jälkeen se menee jätteeksi, jonka hävittämiseen kuluu energiaa, kertoo Pitkänen.

Tulevaisuus lautasella -näyttely Tiedekeskus Tietomaassa 31.8.2020 saakka.