Helposti unohdamme, että lähes koko maailman tietoliikenne – kuten sähköpostit ja Skype-puhelut – kulkevat fyysisiä meri- ja maakaapeleita pitkin. Nämä kaapelit mahdollistavat digitaalisten yhteiskuntien toiminnan, mobiiliverkkojen toimivuuden ja kaiken globaalin tietoliikenteen.
Ilman näitä kaapeleita yhteiskuntamme ja arkipäivämme olisi kovin erilainen. Data ei kulje pilvessä vaan maalla ja meressä.
Tiedonsiirron tarve kasvaa arvioiden mukaan monikymmenkertaiseksi seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Siksi onkin syytä kiinnittää entistä suurempaa huomiota globaalisti dataa kuljettaviin merikaapeleihin.
Geopoliittisesti näitä datavirtoja ja niiden reittejä voi verrata maailmankartalla globaaliin meriliikenteeseen – ja tietoliikenneyhteyksien merkitys kasvaa jatkuvasti.
Kansainvälisissä turvallisuusarvioissa merikaapeleista puhutaan lisääntyvissä määrin. Aihe on esimerkiksi ollut yhä useammin Nato-kokouksien asialistalla.
Kansallisessa valmiussuunnittelussa on yhä tärkeämpää huomioida digitaalisen yhteiskunnan elämänlangat eli tietoliikenteen meri- ja maakaapelit. Yhdeksi huoltovarmuutemme painopistealueeksi onkin määritetty kansainvälisten tietoliikenneyhteyksien varmentaminen.
Merikaapeleissa ei ole kyse vain uhkista vaan ensisijaisesti merkittävistä taloudellisista mahdollisuuksista. Suomi tarvitsee laadukkaat varmennetut kansainväliset tietoliikenneyhteydet ollakseen houkutteleva investointien kohde. Esimerkiksi lisääntyvien dataa säilövien ja käsittelevien datakeskuksien sijaintia valittaessa yhtenä perusteena on luotettavat tietoliikenneyhteydet.
Yhteiskunnan vakaus, turvallisuus sekä nopeat ja varmennetut tietoliikenneyhteydet maailmalle voivat tehdä Suomesta maailmanlaajuisen tietoliikenteen solmukohdan. Olosuhteidensa puolesta Suomi voisi hyvinkin olla yksi maailman johtavista konesalikeskittymistä.
Valmisteilla oleva merikaapeliyhteys Euroopan ja Aasian välillä, reilun 10 000 kilometrin mittainen Koillisväylän merikaapeliyhteys, onkin koko Suomen tulevaisuuden kannalta hyvin merkittävä.
Lentoreittien tavoin maantieteellisesti lyhin reitti tiedonsiirrossa Keski-Euroopan ja Pohjois-Aasian välillä kulkee Pohjois-Euroopan ja arktisen merialueen kautta. Norjan Kirkkoniemeen päättyvä kaapeli jatkaisi Suomen läpi Keski-Eurooppaan.
Nykyiset Euroopan ja Aasian tietoliikennekaapelit kulkevat epävakaiden maiden läpi ja hankalissa paikoissa kuten laivaväylien alla. Kokonaan uusi kaapeli merenpohjassa olisi paitsi nopeampi, myös luotettavampi. Uusi kaapelireitti loisi Suomesta keskeisen maailmanlaajuisen tietoliikenteen solmukohdan kytkemällä Euroopan ja Aasian yhteen Suomen kautta.
Arvioiden mukaan tietoliikenne kulkisi tässä kaapelissa jo muutaman vuoden päästä, ja yhteyttä tulisivat käyttämään sekä verkkoliikenteen jätit kuten Google, Facebook ja China Telecom että globaali rahoitusala.
Digitalisoituvalle liiketoiminnalle Suomi näyttäytyisi entistä houkuttelevampana sijoituskohteena, niin konesalien kuin muiden tuotekehitysorganisaatioiden näkökulmasta.
Koillisväylän kaapelihankkeen toteutuessa myös Suomen sisäisten tietoliikenneyhteyksien merkitys kasvaa. Kansallisella tasolla Suomessa tarvitaankin nykyistä vahvempi runkoverkko sekä kapasiteetin että eri reittivaihtoehtojen osalta.
Nykyinen verkko on teknisesti osin vanhentunutta ja kapasiteetiltaan riittämätöntä esimerkiksi 5G-mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tätä kansallista runkokaapeliverkkoa on nyt vahvistettava, ja siinä Oululla on keskeinen rooli.
Oulussa on asetettu tavoitteet teknologian hyödyntämisessä ja älykaupungiksi profiloitumisessa maailmanlaajuisestikin korkealle. Hyvä niin. Kehitys älyratkaisujen kärkikaupungiksi vaatii pitkäjänteistä työtä.
Aivan keskeinen asia tavoitteiden saavuttamisessa on modernista ja toimivasta tietoliikenneinfrastruktuurista huolehtiminen – ja sen määrätietoinen kehittäminen. Tämä edellyttää investointeja, mikä on osin alueellinen ja osin valtakunnallinen asia.
Uskon Koillisväylän kaapelin osaltaan edesauttavan Oulun profiilin nostamista, kun samalla alueellisesta tietoliikenneyhteyksien kehittämisestä huolehditaan.
Oulu on jo nyt kokonsa ja maantieteellisen asemansa osalta tärkeä tietoliikennekeskus. Oulussa sijaitsee yksi Suomen kolmesta FICIX ry:n yhdysliikennepisteestä, jolla on oleellinen kansalliseen huoltovarmuuteen liittyvä merkitys.
Oulussa on ansiokkaasti selvitetty tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämistä, ja nyt on aktiivisten toimenpiteiden aika, sillä asia on niin Suomen kuin Oulunkin tulevaisuudelle keskeinen.
Jarno Limnéll on kyberturvallisuuden professori ja Tosibox Oy:n toimitusjohtaja.