Oulu
Nokian ja muiden alan kotimaisten toimijoiden ansiota oli, että tietoliikenneteollisuus kasvoi 90-luvun alusta vuoteen 2000 poikkeuksellisen nopeasti.
Vuonna 2001 suhdanteet kääntyivät jyrkkään alamäkeen ja Nokia Networksin torstaiset irtisanomistiedot osoittavat konkreettisesti sen, että syöksylasku jatkuu yhä vain kiihtyvällä tahdilla.
Nokia-teollisuuden eli Nokian ja siihen kiinteästi kytkeytyvien suomalaisten yritysten henkilöstön määrä väheni jo toissa vuonna 75 000:sta 70 000:een ja viime vuoden sekä alkaneen vuoden uutisten perusteella vähennystahti näyttää vain kiihtyvän.
Suuret leikkaukset lisäävät tietysti huolta siitä, miten Suomessa valtavaksi talousmoottoriksi ja yhteiskunnalliseksikin vaikuttajaksi muuttuneen Nokian suhtautuminen kotimaahansa muuttuu. Ainakin Nokiaan ja tietoliikenneteollisuuteen erikoistunut elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö rauhoittelee huolestuneita.
"Nokian suhtautumisessa Suomeen ei ole tapahtumassa suurta muutosta. Nyt vain sattumalta kävi niin, että Nokia Networksin vähennettävistä toiminnoista suurin osa sijaitsi Suomessa. Kyllä Nokia on edelleenkin aika vahvasti sidoksissa Suomeen, eikä pelkästään puheissa vaan myös teoissa", Ali-Yrkkö sanoo.
Tutkimuspäällikön mukaan pari vuotta kestäneessä alamäessä on kyse perinteisestä suhdannevaihtelusta, vaikka niin sanotusta uudesta taloudesta 90-luvun lopulla innostuneet olivat heittämässä koko suhdannevaihtelukäsitteen menneisyyteen kuuluvaksi.
Ulkoistaminen merkki rakennemuutoksesta
Sen sijaan Nokia-teollisuuden toimialaraportin tekoon viime vuonna osallistunut toimialapäällikkö Erkki Rönkkö Pohjois-Karjalan te-keskuksesta näkee ilmassa suuren rakennemuutoksen merkkejä, mistä etenkin toimintojen ulkoistaminen on hyvänä esimerkkinä.
"Ulkoistaminen lähtee ihan alihankkijoista. Lapissa haetaan yhteyksiä Murmanskista, Oulun seudulla Kostamuksesta ja Itä- ja Etelä-Suomessa Tallinasta, Tshekeistä ja Unkarista. Ja kun oikein halpaa ja volyymituotantoa lähdetään hakemaan , niin sitten mennään Kiinaan, missä tehdään jo puolet maailman elektroniikasta. On ihan selvää, etteivät 90-luvun lopun kasvuluvut eikä silloinen kännykkäbisnes koskaan palaa Suomeen", Rönkkö painottaa.
Kolmas tukijalka tuo
horjuvanakin vakautta
Kymmenen vuoden nousukiito nosti elektroniikkateollisuuden metalli- ja metsäteollisuuden rinnalle Suomen talouden kolmanneksi tukijalaksi. Varsinkin Nokian huippuvauhdin kohdalla alkoivat samalla myös puheet siitä, onko Suomen talous jo liian Nokia-riippuvaista.
Tukijalan tärkeimmän osan vaikeudet heijastuvat toki koko Nokia-verkostoon eli muihin yrityksiin että tutkimuslaitos- ja korkeakoulupuolelle. Mutta kun verkosto on lihonut ja voinut paksusti hyvien vuosien ansiosta, on saldo maan talouden kannalta edelleenkin vahvasti plussalla.
"Tilanne olisi aika erilainen silloin, jos elektroniikka- tai telekommunikaatioteollisuus olisi noussut tänne niin, että se olisi syönyt jomman kumman aikaisemmista tukijaloista pois. Mutta kun elektroniikka on tullut metallin ja metsän oheen, niin se on pelkästään erinomainen lisä meille kaikista surullisista uutisista huolimatta", Ali-Yrkkö muistuttaa.
Etlan tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö luottaa myös siihen, että Nokialta irtisanottaville osaajille löytyy ainakin keskipitkällä aikavälillä töitä. Myös Rönkkö uskoo suomalaisen osaamisen tulevaisuuteen, vaikka volyymituotannon katoaminen halvemman työvoiman maihin olisikin väistämätön tosiasia.
"Suomen tulevaisuus on suunnittelussa, tuotekehityksessä ja tuotannon ylösajossa eli ketjun alkupäässä. Osaaminen ja paikallinen verkottuminen tulevat yhä tärkeämmäksi. Vain paikallisen verkon ja asiantuntemuksen turvin saadaan nopeasti asioita aikaiseksi ja tästä hyvänä esimerkkinä on Oulun seudulla Microcell, joka on kasvanut erinomaisen tietotaidon ansiosta", sanoo toimialapäällikkö Erkki Rönkkö.