Tekniikan lisensiaatti Esa Tuulari väittelee aiheesta "Menetelmiä ja teknologioita läsnä-älyn mukaisten sovellusten kehittämiseen" Oulun yliopiston Linnanmaan Tietotalo 1:n salissa TS101 maanantaina kello 12.
Tietokone ei ole enää vain pöydän laidalla nököttävä henkilökohtainen työasema. Yhä halvemmat ja yhä pienemmiksi kutistetut mikrosirut alkavat löytää tiensä arkipäivän käyttöesineisiin. Tietokoneiden valmistajat uskovat, että kymmenen vuoden kuluttua biljoonat elektronisesti verkottuneet esineet saattavat olla miljardin ihmisen käytössä.
Kempeleläinen, Polar-Electro Oy:n palveluksessa työskentelevä Esa Tuulari on selvitellyt läsnä-älyyn keskittyvässä väitöskirjassaan, miten ihmisten ja laitteiden välistä vuorovaikutusta voidaan kehittää. Mahdollisuudet näyttävät miltei rajattomilta, mutta kaikkialle ulottuva tietoverkko saattaa herättää myös kielteisiä ajatuksia.
"Tietokoneiden rooli jokapäiväisten laitteiden kuten matkapuhelimen, television, sykemittarin tai vaikkapa mikroaaltouunin osana on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Samaan aikaan jokapäiväinen kokemuksemme on, että tietokoneet eivät ole helppoja käyttää. Ajatellaanpa vaikka, miten vaikeaa videonauhurin ajastaminen on monen mielestä", Tuulari huomauttaa.
Läsnä-älyksi kutsuttu tietotekniikan tutkimussuunta selvittää, miten uhka yhä vaikeammin käytettävästä ympäristöstä voidaan torjua. Tuularin mukaan laitteiden vaikeakäyttöisyys ei ole väistämätöntä, vaan niihin sisältyvien tietokoneiden kapasiteettia voidaan käyttää niin, että käyttöliittymä sulautuu osaksi laitteiden luonnollista käyttöä ja niistä tulee yhä fiksumpia ja helpommin käytettäviä.
"Kännykkä voi tunnistaa, milloin tullaan kokoustilaan ja kytkeytyy automaattisesti äänettömälle. Olutlasi voi ilmoittaa tarjoilijalle, milloin se alkaa olla tyhjä ja silmälasit ottavat huomioon valoisuuden. Parhaimmillaan nämä pienet tietokoneet toimivat elämää helpottaen niin, ettei niiden toimintaa tarvitse edes ajatella", Tuulari sanoo.
Älykästä maalia
Mikrosirut ovat jo niin pieniä, että niitä voidaan lisätä vaikka maaliin. Seinään sivellyn maalin seassa ne voivat ottaa tarvitsemansa energian ympäristön lämpötilan vaihtelusta ja pystyvät olemaan yhteydessä toisiinsa. Tällainen "älykäs" seinämaali voisi valvoa vaikka huoneen lämpötilaa ja kosteutta tai toimia kenties seinän kokoisena videotauluna.
Verkotetun läsnä-älyn ennustetaan olevan yksi nopeimmin kasvavista tieto- ja tietoliikennetekniikan sovellusalueista. Esa Tuularin mukaan suomalaiset yritykset ovat kehityksessä hyvin mukana.
"Melkein kaikki on mahdollista. Täytyy vain selvittää, mitä kannattaa tehdä eli mistä kuluttajat ovat valmiita maksamaan. Joka tapauksessa Suomessa pitäisi laajentaa tuotekirjoa, nythän keskitytään aika lailla kännyköihin. Esimerkiksi kodinkoneiden kehittämisessä mahdollisuudet ovat todella suuret", Tuulari muistuttaa.
Kehitys arveluttaakin
Verkottuvan, tietokoneiden ohjaaman yhteiskunnan arvostelijat pelkäävät mikrosiruvyöryn tuovan tullessaan epäjärjestystä ja vastuun pakoilua. Lievimmillään kyseessä voisi olla harmi siitä, että älykäs jääkaappi tilaa kaupasta tuhat lasagneannosta yhden sijaan. Ääritapauksissa ihmisen henki voi olla tekoälyn varassa: kehon sisään ujutettu leikkausrobotti voi mennä epäkuntoon tai auton tutkaohjattu turvajärjestelmä ei tunnistakaan estettä.
"Asiaa täytyy tarkastella monelta kantilta. On ymmärrettävää, että kehitys herättää myös iso veli valvoo -ajatuksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että meistä kerätään jo nyt valtavasti tietoja esimerkiksi pankki- ja kanta-asiakaskortteja käyttäessämme. Ja nauhoittavathan pankitkin asiakaspuhelujaan. Uuden tekniikan tuomat, elämää helpottavat mahdollisuudet ovat kuitenkin haittoja suuremmat", Tuulari sanoo.