Matemaatikko, loogikko, tietokoneen henkinen isä ja pioneeri Alan Turing (1912--1954) selvitti niukasti peruskoulun oppimäärän, mutta luki samaan aikaan suhteellisuusteoriaa ja kvanttimekaniikkaa.
Perusopintojen jälkeen jatko-opintopaikat löytyivät Cambridgestä, jonne hän pääsi palkatuksi tutkijaksi 22-vuotiaana. Vuonna 1935 hän suoritti tohtorin tutkinnon. Vuonna 1938 Turing palasi Princetonista takaisin Cambridgeen tutkimaan numeroteoriaa. Samana vuonna hän aloitti työn Saksan Enigma-salakirjoituksen avaamisessa.
Vuosina 1942--43 hän viimeisteli Enigma-liikenteen avaamiseen Bombe-varhaistietokoneen. Vuodesta 1943 hän oli liittoutuneiden salakirjoitusavauksen pääneuvonantaja. Vuosina 1945--1948 Turing kehitti Britannian ensimmäistä ACE -tietokonetta. Hän suunnitteli ohjelmoinnin välineitä, tietokoneen käyttötapoja ja pohti tekoälyn mahdollisuutta.
Turing ehdotti kyselytekniikkaa älykkyyden toteamiseksi arvovaltaisessa Mind-lehdessä vuonna 1950. Jossittelut tietokoneen älykkyydestä jäivät yleensä pyörimään "älykkyyden" määrittely-yrityksiin ja siksi hän hän ehdotti reilua testiä. Monien ohjelmien on väitetty läpäisseen tämän testin.
Nämä eivät kuitenkaan olleet aitoja testejä, sillä niissä kysymysalue oli rajattu. Turingin ja Loebnerin kisan sääntöjen mukaan tuomari saa kysyä rajattomasti mistä hyvänsä, runoudesta tai rakkaudesta, musiikista tai maantieteestä.
Turing ennusti kirjoituksessaaan, että vuonna 2000 tietokone läpäisee hänen testinsä. Näin ei ole käynyt. Turing teki itsemurhan syanidilla vuonna 1954, koska häntä pidettiin turvallisuusriskinä ja häneltä kiellettiin kaikki valtion projektit.