Kaksi tietokoneen näyttöä seisoo jokaisen lääkärin työpöydällä Oulun Kaakkurin terveysasemalla. Eikö yksi sentään riittäisi? "Kaksi näyttöruutua on iso etu. Toiselta näen potilaan tiedot ja toiselta Terveysportin", perustelee vt. apulaisylilääkäri Eila Erkkilä.
Ilman tietokonetta hän ei työssään enää pärjäisi. Potilaan kaikki tiedot ovat kerralla käytettävissä, ja tiedonhaku sujuu nopeasti. "Vanhaan paperiaikaan tuskin kukaan enää vaihtaisi."
Lääkärin vastaanottoajasta lähes puolet kuluu tietokonetyöhön, selviää Oulun yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkijat selvittivät asiaa kolmessa terveyskeskuksessa Oulussa. Yksi tutkimuksessa seuratuista lääkäreistä oli Erkkilä. Hän pitää tuloksia odotettuina, muttei huonoina.
"Eivät lääkärit koneella Ilta-Sanomia lue, vaan tekevät työtä potilaan hyväksi. Potilastyö on tietotyötä."
Hän ei ole koskaan saanut potilaalta kielteistä palautetta tietokoneen käytöstä vastaanotolla. Yhä useampi sen sijaan haluaisi hoitaa netin kautta ajanvarauksetkin ja kysyä sähköpostitse neuvoja lääkäriltä.
Lääkärit suhtautuvat aiempaa myönteisemmin tietotekniikkaan, mutta jotkut haluavat keskittyä vain lääketieteeseen, eivät tekniikan opiskeluun.
"Tämä on asenne-, ei ikäkysymys. Minusta tietokone on yhtä lailla työkalu kuin stetoskooppi. Mitä paremmin sitä osaa käyttää, sitä helpommalta työ tuntuu."
Dosentti Ilkka Winblad Oulun yliopiston teleterveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta (FinnTelemedicum) katsoo, että tietokone vie liikaa lääkärin työajasta. Hän on yksi tutkimuksen tekijöistä.
"Lääkärin ensisijainen tehtävä on hoitaa potilasta eikä näpytellä konetta", Winblad perustelee.
Tutkimukseen osallistuneet lääkärit olivat tottuneita tietokoneen käyttäjiä. Winblad pitää potilastietojärjestelmiä kömpelöinä. Tieto ei löydy tarpeeksi nopeasti, ja kirjaaminen on työlästä.
"Tietokonetyön viemä aika voitaisiin ehkä puolittaa, jos tietojärjestelmät olisivat käytettävämpiä ja loogisemmin toimivia."
Lääkärit eivät ole olleet riittävästi mukana niiden käytettävyyden suunnittelussa. Lisäksi järjestelmien hankinnasta päättää usein taho, joka ei niitä käytä.
Tietotekniikasta on silti enemmän hyötyä kuin haittaa lääkärin työssä. Sen ansiosta lääkärillä on vastaanotolla paljon enemmän tietoa käytettävissään kuin ennen.
Moni potilas kokee tietokoneen käytön häiritsevän vuorovaikutusta. Valitukset siitä, että lääkäri tuijottaa ruutua selin potilaaseen, ovat tuttuja.
"Jos tietokone sijoitetaan niin, että lääkäri joutuu välillä katsomaan poispäin potilaasta, syntyy vaikutelma, ettei lääkäri ole potilaasta kiinnostunut", Winblad lisää.
Kaakkurissa tämä ongelma on ratkaistu. Tietokone sijaitsee niin, että lääkärin ja potilaan kasvot ovat vastakkain myös silloin, kun lääkäri naputtelee konetta.
"Voin katsoa yhtä aikaa potilasta ja ruutua. On huonoa ergonomiaa sijoittaa tietokone niin, että lääkäri joutuu kääntämään potilaalle selkänsä", Eila Erkkilä sanoo.
Tietokonetta syytetään hänestä suotta, jos sen väitetään häiritsevän vastaanottoa.
"Kaikki on kiinni siitä, onko lääkäri kiinnostunut potilaasta. Tietokoneella ei ole tämän asian kanssa tekemistä. Tekniikkaa on helppo syyttää, jos vuorovaikutus ei toimi. Ja onhan tietokoneen taakse helppo piiloutua."
Erkkilä olisi potilaana enemmän huolissaan lääkäristä, joka ei vilkaise kertaakaan tietokoneelle vastaanotolla. Sieltä kun löytyy potilaan sairaushistoria tutkimustuloksineen ja paljon tietoa päätöksenteon tueksi.
Lisäksi laki velvoittaa kirjaamaan potilaan tiedot tarkasti potilasasiakirjaan. Monet Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston huomautukset koskevat puutteellisia asiakirjamerkintöjä.
Hän myöntää, että nykyistä tehokkaammat potilastietojärjestelmät voisivat vähentää koneen parissa kuluvaa aikaa. Lisäksi eri järjestelmät eivät ole aina yhteensopivia.
"Hankintalainsäädäntö on osin hankaloittanut järkevien ratkaisujen tekoa. Yhteensopivia järjestelmiä ei välttämättä ole voitu hankkia, kun jokainen hankinta pitää kilpailuttaa erikseen. Kaikilla kunnilla on omat järjestelmänsä."
Kaakkurilainen Pirjo Huurre tulee Erkkilän vastaanotolle. Häntä lääkärin tietokoneen käyttö ei ole koskaan häirinnyt.
"Helpottaahan se, ettei tarvitse paperille kaikkea kirjoittaa ja tiedot löytyvät koneelta nopeasti. Kyllä minä pystyn lääkärin kanssa juttelemaan, vaikka hän joutuu useamman kerran katsomaan tietoja koneelta", Huurre sanoo.
Erkkilä ottaa potilaansa mukaan tietokoneen ääreen. Hän näyttää tälle ruudulta laboratoriotuloksia ja tulostaa mukaan hoito-ohjeita.
Vuodenvaihteessa tietotekniikka helpottaa työtä entisestään, sillä Oulun terveyskeskukset ottavat käyttöön lääkkeiden yhteiskäytöstä varoittavan järjestelmän. Se ilmoittaa, jos uusi lääke ei sovi yhteen aiemmin määrätyn kanssa.
