Vieremä Puunkorjuussa tietokoneesta on tullut nykymetsurin tärkein työkalu. Metsäkoneen, harvesterin kuljettaja silmäilee ilmastoidussa hytissään tietokoneen näyttöä ja painelee oikeita näppäimiä. Kone tekee kaiken fyysisen työn. Moottorisaha-aika, hevosista puhumattakaan, on historiaa metsätyömailla.
Pohjois-Savossa, 4 200 asukkaan Vieremän kunnassa pääkonttoriaan pitävä pörssiyhtiö Ponsse Oy on legendaarisen metsäkoneyrittäjän, teollisuusneuvos Einari Vidgrénin, 62, suuri elämäntyö. Hän aloitti metsätyöt noin 50 vuotta sitten pokasahalla, apunaan hevonen ja tukkireki.
Hevonen vaihtui jossain vaiheessa traktoriin. Itä- ja Pohjois-Suomen kivikkoiset ja talvisin runsaslumiset metsät asettivat traktorille kovat vaatimukset. Kun Vidgrén ei löytänyt kaupasta työhön sopivaa ja tarpeeksi kestävää metsäkoneyhdistelmää, hän päätti kehittää sellaisen itse.
Einari Vidgrén tunnetaan nopeasta päässälaskutaidostaan ja kyvystään nähdä asioissa heti olennaisin. Koulutus jäi supistettuun kansakouluun. Jatkokouluun hän ei ehtinyt, kun piti lähteä isän kanssa savottaan. Nyt hänen yhtiönsä työllistää lähes 700 työntekijää ja yhtiön liikevaihto lähestyy 200 miljoonaa euroa.
Valtrasta
Vieremälle
Ponssen toimitusjohtajana on vuoden toiminut Arto Tiitinen, 45, joka tuli Vieremälle Valtran, entisen Valmetin, markkinointijohtajan paikalta keväällä 2004.
Tiitinen on siitä harvinainen toimitusjohtaja, että hän osaa itse käyttää koneita, joita hänen yhtiönsä myy. Näytössavotassa Tiitinen kaataa, katkoo ja kasaa tukkeja yhtä tottuneesti kuin ammattimainen harvesterin käyttäjä.
Tiistaina Ponsse aloittaa Ranualta juhlavuotensa maakuntatapahtumat, joita pidetään seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea.
Ponsse oli alkujaan koiran nimi. Se oli sekarotuinen, mutta hyvä haukkumaan jänistä. Vieremäläiset ihmettelivät 1970 Vidgrénin kyläpajan luona, että mitähän Ponssea se Einari yötä myöten hitsailee. Kun hän ajoi ensimmäisen luomuksensa pajasta ulos, risti hän metsätraktorin oitis Ponsseksi.
Kansainvälisille markkinoille Ponsse lähti tosissaan 1995. Samana vuonna yhtiö listautui Helsingin pörssiin.
2001 Ponsse esitteli uuden kansainvälisen metsäkonemallistonsa. Kaikkiin harvestereihin tuli Mercedes-Benzin moottorit. Valtran mukana amerikkalaisomistukseen siirtynyt Sisu Diesel valmistaa myös dieselmoottoreita, mutta toistaiseksi Ponsse on pitäytynyt saksalaismerkissä.
Nykyään tietokone neuvoo, laskee ja ohjaa puun kulkua metsästä tehtaalle. Tuotepäällikkö Hanna Vilkman kertoo, että kaikki Ponssen harvesterit ovat tietokoneistettuja.
"Puu pitää korjata mahdollisimman tarkkaan; silloin siitä hyötyvät sekä puun myyjä että ostaja. Pituusmittarulla mittaa sentin tarkkuudella puun pituuden ja koura millin tarkkuudella paksuuden. Tietokone laskee sekunnin murto-osassa, kuinka monta tukkia rungosta kannattaa ottaa. Se tekee ehdotuksen, minkä jälkeen kuljettaja painaa vain nappia", selvittää Vilkman.
Harvesterin kovalevyllä
70 000 puutavaralajia
Kuljettaja näkee näyttöruudultaan, kuinka paljon puuta on korjattu ja mille tehtaalle se on menossa. Tukkipuu otetaan hyvin tarkkaan, koska tukista saadaan parempi hinta kuin kuitupuusta.
Tietokoneen kovalevyllä löytyy jokaisesta puulajista 180 rungon tietopankki, johon kone vertaa kaadettavia puita. Harvesterin kovalevyn muistissa on 70 000 erilaista puutavaralajia.
Harvesterin ohjaamossa on sähköposti- ja internet-yhteys. Tiedot puunkorjuusta voidaan lähettää sähköisesti metsäyhtiön tietokoneille tai metsänmyyjän koneelle.
"Ponsse alkoi ensimmäisenä maailmassa käyttää henkilökohtaisia tietokoneita harvestereissaan. Kuljettaja näkee ruudulta, missä kohtaa leimikkoa hän työskentelee. Konttorissa toinen kaveri voi tehdä leimikon karttaan merkinnät suojelukohteista, esimerkiksi lähteistä, jolloin tietokone varoittaa pystyyn jätettävistä puista", painottaa Tiitinen.
Tietokoneen ansiosta leimikoiden hakkuuhistoria voidaan selvittää kymmenen vuotta taaksepäin tukin tarkkuudella.
Ponsse testaa jokaista konettaan puolitoista vuorokautta metsätöissä ja tarkistaa koneen säädöt ennen asiakkaalle luovutusta. Yhtiö korjaa Vieremän testisavotoissaan 50 000 kuutiota puuta vuosittain.