Rakennuksia voidaan nykyään suunnitella tietokoneeseen syötetyillä käskysarjoilla. Ohjesarjojen syöttäminen eli skriptaaminen tapahtuu englanninkielisten koodien avulla. Algoritminen arkkitehtuuri mahdollistaa rakennukselle aikaisempaa monimutkaisemman muodon.
Tietokone myös luo vaivatta erilaisia vaihtoehtoja rakenteille ja laskee osat mittatarkasti. Näin arkkitehti valjastaa tietokoneen laskentakyvyn suunnittelunsa apuvälineeksi.
Skriptauksen taidonnäytteisiin kuuluu Pekingin olympialaisissa huomiota kerännyt kuplarakenteinen uimastadion. Myös Pekingin olympiastadionin Linnunpesän suunnittelussa on hyödynnetty algoritmin saloja. Kokonaisten rakennusten lisäksi tietokoneen käskysarjoihin perustuvaa arkkitehtuuria voidaan käyttää yksityiskohtien muotoilussa.
Oulussa ilmiö on saanut jalansijaa arkkitehtiopiskelijoiden keskuudessa.
"Muotokieli löytyi lehdistä ja kirjoista, mutta aluksi emme tienneet, että millä termillä ilmiötä voisi kutsua", Toni Österlund muistelee.
Toni Österlund ja Eero Lundén yhdistivät suunnittelutavan syventäviin opintoihinsa ja kävivät hakemassa oppia Hollannista.
"Sitten valmistimme suunnittelumenetelmästä ohjekirjan, jolla halusimme jäsentää ja jakaa tietoutta", Lundén selvittää.
Österlund ja Lundén ovat valistaneet oululaisia arkkitehtiopiskelijoita ryhmätyöskentelyn avulla.
Algoritmista arkkitehtuuria pohdittiin perjantaina Oulussa seminaarissa, joka oli Suomessa laatuaan ensimmäinen. Luennoitsijoina oli alan asiantuntijoita ympäri Eurooppaa.
Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja toimi seminaariprojektin vastuullisena johtaja, mutta vakuuttaa opiskelijoiden toimivan moottorina.
"Minä en edes osaa skriptata", Herneoja naurahtaa.
"On mielenkiintoista seurata, miten tapa luoda rakenteita alkaa näkyä harjoitustöissä ja lopulta arkkitehdin ammatissa, varsinkin kun osaaminen keskittyy tänne Ouluun", Eero Lundén pohtii.
Lundén paljastaa, että etelän arkkitehtikouluilta on tullut pyyntöjä, josko miehet saapuisivat jakamaan tietouttaan. "Aalto-yliopistolta matkustaa bussilastillinen opiskelijoita pohjoiseen ottamaan oppia ja kuuntelemaan seminaarin antia", Lundén sanoo.
Nörttiarkkitehdeiksi eivät oululaiset kuitenkaan suostu leimautumaan, sillä piirtäminen kuuluu arkkitehdin työhän edelleen.
"Kyllä näitä ideoita ihan luonnostellaan paperille", Tuulikki Tanska varmistaa.
Oulun arkkitehtikoulun kasvatit eivät näe ilmiön leviämiselle esteitä.
"Tällä hetkellä tekniikka on käytössä jo monilla muilla aloilla, mutta rakentaminen laahaa jäljessä. Talojen rakentaminen on muutakin kuin betonia kuoppaan", Lundén paukauttaa.
Algoritmisen arkkitehtuurin taidonnäytteitä on esillä Oulun arkkitehtiosaton sisäpihalla ja kahviossa Aleksanterinkatu 6:ssa kolmen
viikon ajan.