Viime viikolla sekä yritysten että kuluttajien koneita koetellut Lovsan-mato oli tuorein esimerkki siitä, etteivät uusimmatkaan tietokoneiden käyttöjärjestelmät ole täydellisen ongelmattomia.
Madon saastuttaman upouuden kotitietokoneen käyttäjää tietysti raivostuttaa, ettei koneen takuu ulotu ohjelmistoihin. Myös Nordean pankkien hyytymisestä lähetettäisiin mielellään lasku Microsoftille, jonka ohjelma-aukon kautta mato iski koneisiin.
"Microsoftilla olisi jopa varaa maksaa tämä lasku. Mutta kyllä tietokoneen käyttäjä on tällaisessa tapauksessa vastuussa, varsinkin kun ohjelmistojätin virheet eivät ole tahallisia eikä voida osoittaa, että ne johtuisivat selvästä huolimattomuudesta", sanoo muun muassa tietotekniikkaan ja tietoturvaan erikoistunut tietokirjailija Petteri Järvinen.
Järvisen mukaan käyttäjän ja tekijän vastuita tietokoneohjelmien ongelmissa on sinänsä mielenkiintoista pohtia, mutta ohjelmistopuolella takuuaikoja tai korvauksia on turha odottaa.
"Korvausten osalta asia voisi olla toinen, jos voisi osoittaa, että Microsoft on syyllistynyt joko täydelliseen hutilointiin tai piilotellut tätä asiaa. Mutta kun Microsoft on päinvastoin kuukauden ajan tiedottanut tästä virusmahdollisuudesta ja jakanut ohjelmistokorjausta ilmaiseksi, niin sitäkin kautta on vaikeaa saada vastuuta", Järvinen muistuttaa.
"Yleinen käytäntö on se, että ohjelmistot eivät ole täydellisiä, vaan niissä on virheitä. Ohjelmistoja ei saada ikinä virheettömiksi ja yleinen käytäntö on se, että niissä on virheitä ja sitten tehdään korjauspäivityksiä ja jaetaan päivityksiä ja tietoa ongelmista ja niiden korjauksista. Myös meidän roolinamme on tiedottaa näistä ongelmista", sanoo puolestaan Viestintäviraston tietoturva-asiantuntija Arsi Heinonen.
Käyttösopimuksessa vastuuvapaus tekijälle
Jottei vastuukysymyksiä tarvitsisi edes pohtia, niin ohjelmistojen kehittäjät edellyttävät vielä käyttäjiltä allekirjoitusta käyttäjäsopimukseen, jossa sanoudutaan irti näistä vastuukysymyksistä.
"Jos Microsoftin käyttöjärjestelmän käyttäjäsopimusta ei hyväksy, niin sitten täytyy vaihtaa käyttöjärjestelmää. Voi ottaa Linuxin", Järvinen muistuttaa ja jatkaa samaan hengenvetoon, ettei Linuxin käyttäjälläkään ole sen kummempaa järjestelmän luojan vastuuta tukenaan.
"Itse asiassa vielä vähemmän kuin Microsoftilla, koska Linuxin takana ei ole mitään yritystä", Järvinen sanoo.
Kotikäyttäjän tuelle olisi markkinarakoa
Tietokoneen käyttäjällä on siis kaikki vastuu, kun hän koneensa aukaisee. Sekä Järvinen että Heinonen antavat samat perusohjeet, joilla viruksilta ja mahahaavoilta voisi välttyä.
"Käyttöjärjestelmän, selainohjelmiston ja verkko-ohjelmistojen päivittäminen on tärkeää. Henkilökohtainen palomuuri on tärkeä lisä ja myös virustorjunta", Heinonen luettelee.
Järvisen mukaan palomuuri ja virustorjuntaohjelma ovat jo pakollisia hankintoja vähän kuin turvavyö tai talvirenkaat autoon. Mutta kun laki ei näitä tietokoneen käyttäjälle määrää, niin moni surffailee netissä edelleen ilman näitä tietoturvan perusvälineitä - monet jopa ilman tietoa näistä.
"Koneen käyttäjältä edellytetään aika lailla osaamista ja tässä toivoisi kuluttajan saavan tietokonekauppiaalta apua. Mutta monet kauppiaat eivät edes rahasta tai pyynnöstä pysty apua antamaan. Tietokoneen käyttäjille pitäisi olla sellainen palvelu, että joku tulisi kotiin laittamaan kuntoon ja velottaisi siitä jonkun summan. Tälle olisi markkinarakoa, mutta kun työvoimakustannukset ja liikkuminen on Suomessa kallista, niin siihen se sitten yleensä jämähtää", Petteri Järvinen harmittelee.
Tietokoneviruksen toiminta:
- Virus pyrkii leviämään monistamalla itseään.
- Virus voi levitä sähköpostin, tiedoston tai www-sivun välityksellä.
- Matovirus leviää tietoverkossa oma-aloitteisesti tarttumatta muihin ohjelmiin. Madot hyödyntävät yleensä tietojärjestelmissä olevia aukkoja.
- Virusten ohella tietojärjestelmiä voivat häiritä esimerkiksi Troijan hevoset. Ne ovat ohjelmia, jotka on naamioitu hyödyllisiksi, mutta jotka aiheuttavat haittaa käyttäjän tietämättä.
- Virukset toimivat yleensä kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa ne leviävät. Toisessa vaiheessa ne aktivoituvat ja tuhoavat esimerkiksi tiedostoja tai lähettävät sähköpostia saastuneelta koneelta.
- Osa viruksista ei aktivoidu, ne ainoastaan leviävät.
- Harmittomiltakin tuntuvat virukset voivat ruuhkauttaa tietoverkkoja tai aiheuttaa tahattomia ongelmia tietokoneen toiminnalle.
Lue aamun artikkeli: Nettiä vaivaa historian pahin virusepidemia