Tie­to­kir­jai­li­ja Pentti Korpela vertaa pa­ti­koin­tia me­di­toi­mi­seen – "Turha miet­ti­mi­nen jää vä­hem­mäl­le ja puhdas ko­ke­mi­nen tulee ti­lal­le"

Patikointia vuosikymmeniä harrastanut Pentti Korpela kirjoittaa parhaillaan viidettä retkeilyopastaan, tällä kertaa Lounais-Lapin parhaista vaellusreiteistä ja retkikohteista.

Pentti Korpela on kartoittanut Lounais-Lapin parhaita retkeilykohteita viimeiset neljä vuotta.
Pentti Korpela on kartoittanut Lounais-Lapin parhaita retkeilykohteita viimeiset neljä vuotta.
Kuva: Nina Susi

Patikointia vuosikymmeniä harrastanut Pentti Korpela kirjoittaa parhaillaan viidettä retkeilyopastaan, tällä kertaa Lounais-Lapin parhaista vaellusreiteistä ja retkikohteista.

1990-luvulta saakka patikointia harrastanut tietokirjailija Pentti Korpela on viimeiset neljä vuotta kartoittanut Lounais-Lapin parhaita vaellusreittejä ja retkikohteita lähitulevaisuudessa ilmestyvää kirjaansa varten. Hailuodosta Juoksenkiin ulottuvalta alueelta Korpela on löytänyt toinen toistaan upeampia luontokohteita, joihin liittyy usein myös mielenkiintoisia historiallisia nähtävyyksiä. Tehtävä on mieluisa, sillä Korpela nauttii luonnossa liikkumisesta.

– Kohokohta on aina, kun löydän yllättäen uuden, mielenkiintoisen paikan. Nousussa uudelle vaaralle on kutkuttavaa jännityksen tunnetta. Vaeltaminen ja patikointi on ikään kuin rytmikästä marssimeditointia. Kaupunkielämän huolet jäävät taakse, mieli elää tätä hetkeä. Turha miettiminen jää vähemmälle ja puhdas kokeminen tulee tilalle, Korpela kertoo.

Saman ilon hän haluaa jakaa muillekin ja houkutella ihmisiä luontoon. Ei turhaan nykyisin puhuta luonnon terveysvaikutuksista, ne ovat kiistattomat.

Korpela esittelee kirjassa 55 vaellusreittiä kulkuohjeineen sekä 165 laavua ja kotaa sekä myös lapsiystävällisiä uimarantoja.

Tavoitteena hänellä on löytää reittejä, joihin pääsee suhteellisen helposti autotien päästä ja jotka sopivat ihan tavallisille luonnossa liikkujille ja esimerkiksi lapsiperheille.

– Apuna maaston kartoitustyössä minulla on Metsähallituksen retkikartta, josta näkee maaston muodot, vesistöt sekä satelliittikuvat. Satunnaiset vastaantulijat ovat vinkanneet kivoista kohteista ja bongailen niitä itse jatkuvasti. Tämä on sellaista monivaiheista ja kiinnostavaa salapoliisityötä.

Myös Ruotsin retkikohteista kirja työn alla

Korpela liikkuu luonnossa useimmiten yksin. Reissuissa kuluu aikaa, ja usein hän yöpyy teltassa, autiotuvalla tai vuokratuvassa. Joskus hän liikkuu parin kaverin kanssa ja kysyy heidän mielipiteitään reiteistä.

Tekeillä on myös myöhemmin ilmestyvä toinen retkiopas, jossa Korpela esittelee Ruotsin vaellusreittejä ja retkikohteita noin 150 kilometrin säteellä Torniosta.

Ruotsin puolella hän kohtasi karhun muutama vuosi sitten eräällä yksinäisellä vaelluksellaan.

– Karhu oli hämärässä puiden takana muutaman kymmenen metrin päässä minusta, mutta säikähti minua enemmän kuin minä sitä. Se pötki pakoon välittömästi minut nähtyään.

Sen koommin Korpela ei ole tavannut karhuja luontoreissuillaan, mutta toki hirviä, poroja, kettuja, kauriita, kotkia, haukkoja ja kurkia. Ja huikean kauniita maisemia.

Korpela painottaa, että retkeily lähiluonnossa on ekologista matkailua. Suomen puhdas luonto tarjoaa myös ainutlaatuisen terveysmatkakohteen vaikkapa ulkomaalaisille turisteille.

– Parasta luonnossa liikkuessa ja erämaassa leiriytymisessä ovat rauha ja hiljaisuus. Luonnossa liikkuminen laittaa elimistön virtaamisen tilaan, mistä seuraa fyysinen hyvä olo, joka kestää jopa pari päivää.

Lapsena Korpela kiipeili kaveriensa kanssa Kemin rannan varastojen katoilla. Siinä kehittyi tasapainokyky, joka ei ole iän myötä kadonnut mihinkään. Sitä on tarvittu, kun Korpela luolia maastosta etsiessään on joutunut kiipeilemään kallioista vaaranseinämää ylös ja alas sekä välillä ylittämään suuria lohkareita.

Boulderointi eli kalliokiipeily ilman köysiä tuli mukaan ihan itsestään ja antaa kivan lisän patikointiin tietyissä kohteissa Lounais-Lapinkin alueella. Iän mukana tosin on tullut varovaisuutta ja harkintaa lisää, mutta seikkailunhalu ei ole kadonnut miehestä vielä minnekään.

Pentti Korpela

Syntynyt Kemissä, jossa asuu.

Tietokirjailija, freelancer-toimittaja ja -kuvaaja.

Kirjoittanut neljä patikointi-opasta: Gran Canarialta, Teneriffalta, Espanjan Aurinkorannikolta ja Madeiralta.

Kirjoitti 2017 ilmestyneen romaanin ”Pakana pyhiinvaelluksella”, joka perustuu hänen vaellukseensa Camino Santiago- reitillä Pohjois-Espanjassa. Kirja on samalla Pohjois-Espanjaa käsittelevä tietokirja.

Uusin teos Lounais-Lapin retkiopas, noin 350 sivua, on suunniteltu julkaistavaksi loppuvuodesta 2019.

Opiskeli Lapin Taidekoulussa ja Kemin Taidekoulussa.

Nicepappi-yhtyeen kitaristi ja lauluntekijä 1986–1990, trubaduuri- ym. keikkoja 1990–2016.

Kävi Stewe Bowles’n vetämän seikkailukasvatuslinjan Peräpohjolan Opistossa Torniossa 1990-luvulla.

Voitti valtakunnallisen Sarjakuvapiisi-kilpailun 2004 kappaleellaan Mustapukuinen mies.

Harrastaa patikointia, luontoretkeilyä, pyöräilyä, melontaa ja hiihtoa.

Sai opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntakulttuurin ansiomitalin 2017.

Korpelan tekemä suunnitelma uusista vaellusreiteistä Kemiin hyväksyttiin 2018.