Jos sähköisesti kerättyjä ja tallennettuja tietoja voi käyttää väärin, on todennäköistä, että niitä myös käytetään väärin. Facebookin ympärillä vellova uusi kohu on merkki siitä, että kulissit erilaisia maksuttomia palveluja tarjoavien digijättien ympärillä alkavat murentua.
Facebook tarjoaa näennäisesti viattoman palvelun, jossa ihmiset ja yhteisöt voivat viestiä keskenään, välittää ja jakaa kuvia, julkaisuja ja videoita. Samalla ihmiset voivat kommentoida, tykätä tai tökätä toistensa postauksia.
Jokaisesta merkinnästä jää palvelun ylläpitäjälle merkintä, jota voidaan käyttää hyödyksi mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Tuore skandaali liittyy siihen, että Cambridge Analytica -tietoanalyysiyhtiötä epäillään kymmenien miljoonien ihmisten Facebook-tietojen väärinkäyttämisestä.
Tietoja käytettiin nähtävästi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ja Britannian brexit-kampanjassa. Edellinen Facebook-kohu liittyi myös politiikkaan, kun venäläiset pyrkivät vaikuttamaan Yhdysvaltain presidentinvaaleihin valeuutiskampanjalla.
Viimeistään nyt jokaiselle pitäisi olla selvää, että Facebookille auliisti kerrotut tiedot eivät ole niin suojattuja kuin olemme kuvitelleet, vaan ne ovat käyttökelpoista aineistoa kaupankäyntiin.
Facebookille antamistamme tiedoista on helppo rakentaa profiili iän, koulutuksen, sukupuolen, ammatin, ystäväpiirin, harrastusten ja mielitekojen perusteella. Kerätyt tiedot ovat rahanarvoista tavaraa.
Ainakin kaksi miljardia ihmistä eri puolilla maailmaa on antanut yksityisiä tietojaan Facebookille. Ruokakaupan kanta-asiakaskortin perusteella saadut tiedot ostomieltymyksistä ovat hyttysen ininää Facebookin palvelimilla raksuttavien massiivisten tietovarantojen rinnalla.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että puolueiden kannatuskysely saatetaan tehdä tuhannelle ihmiselle. Minkälaista tietoa on saatavilla, kun käytössä on miljoonien ja taas miljoonien ihmisten mielipiteet?
Cambridge Analytican tapaus osoittaa, että haluja ja kykyjä tietojen käyttämiseen riittää. Mihin muuhun ja miten Facebook ja sen kanssa yhteistyötä tehneet tahot ovat vuosien varrella käyttäneet tietovarantoja, ei ole selvillä. Onkin vain ajan kysymys, milloin paljastuksia tulee lisää.
Cambridge Analytican narahtaminen on toivon mukaan käännekohta, joka johtaa muutokseen. Ainakin tietoturvaviranomaiset ovat vihdoin heränneet.
Voi vain kysyä, miksi olemme olleet niin ymmärtämättömiä, että olemme antaneet tietomme vapaaseen käyttöön jättimäisiä voittoja takovalle salailevalle suuryritykselle.
Facebookin ja Googlen entiset työntekijät ovat aloittaneet kampanjan manipuloivia ja tarkoituksellisesti riippuvuutta aiheuttamaan pyrkiviä teknologiayhtiöitä vastaan.
Digitaalinen teknologia ei tee maailmaa pelkästään paremmaksi paikaksi, vaan haitat on syytä tiedostaa ja tunnistaa.
Ihmisten käyttäytymisestä tietoja keräävät teknologiayhtiöt tarvitsevat omien pelisääntöjensä lisäksi tiukempaa valtiollista ja kansainvälistä valvontaa ja sääntelyä.
Ensimmäiseksi Facebookin, Googlen ja Applen kaltaiset digijätit pitää saada maksamaan veroja maihin, joissa niillä on toimintaa.
Facebookin mainetta haittaa entuudestaan se, että se on ollut kovin haluton kantamaan vastuuta Facebookin kautta levinneestä vihapuheesta ja disinformaatiosta.
Nyt noussut julkisuusmyrsky voi vahingoittaa Facebookia pahastikin, jos yritys menettää käyttäjiensä luottamuksen.