Kauppa- ja teollisuusministeriö lähtee linjaustensa sekä Monika-neuvottelukunnan myötä edistämään vastuullista yritystoimintaa. Myös EU-komissio valmistelee ohjenuoraa. Pieni osa yrityksistä on Suomessa laatinut jo parin vuoden ajan vapaaehtoisesti yhteiskuntavastuuraportteja.
"Yhteiskuntavastuu aiheuttaa runsaasti mielikuvia, kysymysmerkkejä ja haasteita", arvioi ylijohtaja Kalle J. Korhonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä torstaina Helsingissä.
"Suomessa tullaan vähän jälkijunassa", toteaa puolestaan asiantuntijapalveluiden johtaja Mikael Niskala Proventia Solutions Oy:stä. Hän esitteli torstaina asianosaisille laatimaansa selvitystä vastuullisten yritystoiminnan kansainvälisistä suuntaviivoista julkisten toimien pohjaksi.
"Raja on häilyvä ja ajassa liikkuva", määrittelee toukokuussa työnsä aloittavan Kansainvälisen sijoitustoiminnan ja monikansallisten yritysten neuvottelukunnan eli Monikan puheenjohtaja, apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa yrityksen yhteiskuntavastuuta. "Yritys panostaa lainsäädännön vaatimukset ylittävällä tavalla. Kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta."
Palkinto kuitenkin odottaa. Paaermaan mukaan vastuullisesti toimiva yritys menestyy muita paremmin. "Hyödyt ovat suuremmat kuin lisätyö."
EU-komissio ohjeistaa
EU-komissio laatii parhaillaan yhteiskuntavastuusta omaa raporttia. Jonkunlaista ohjeistusta voidaan odottaa jo tämän vuoden puolella, Paaermaa ennakoi.
Raporttien vertailtavuus, laatu ja luotettavuus on oma ongelmansa. Konkreettisia raportointiohjeita tarvitessaan yritykset turvautuvatkin mielellään YK:n yhteistyöelimen Global Reporting Initiativen (GRI) kriteereihin. Sen mukaan on tehnyt raportin kaikkiaan 430 yritystä, Niskala kertoo. Niistä kymmenkunta on suomalaisia, kuten Helsingin Vesi, Kesko, Stora Enso ja Teollisuuden Voima.
OECD:n kirjaamaan moraalikoodeksiin suomalaisyritykset eivät ole toistaiseksi sitoutuneet. YK:n yleisempien ohjeiden seuraaminen on helpompaa. Mutta niiltä puuttuvat seurantamekanismit, Paaermaa arvostelee.
Pk-yritykset mukaan
KTM aikoo nyt panna töpinäksi. Koordinointiin keskittyvän yhteistoimintaelin Monikan asettamispäätös on juuri valtioneuvoston tarkistettavana.
Paaermaa lupailee, että tuore neuvottelukunta, joka edustaa useita ministeriöitä, etu- ja kansalaisjärjestöjä, tulee ensi töikseen teettämään selvityksen eettisistä rahastoista. Mahdollisia toimenpiteitä voidaan spekuloida vaikkapa siltä perustalta, että Iso-Britanniassa eläkeyhtiöt joutuvat jo listaamaan erikseen vastuulliset yritykset ja muut sijoituskohteensa.
"Tietoisuuden lisäämiseen voidaan vaikuttaa."
Helsingin pörssissä ei yhteiskuntavastuuta ole nostettu mukaan, Niskala pahoittelee heinäkuun alussa voimaan astuvaa ohjeuudistusta. Omhexillä yritysvastuu kyllä vilahti yritysten hyvää hallintotapaa pohjustavassa esiselvityksessä.
Lopputulos on vain yksi esimerkki siitä, miten vähäistä yhteiskuntavastuuta koskeva sidosryhmäkeskustelu on toistaiseksi Suomessa. "Tietoisuuden lisäämisellä on tarve", hoputtaa Niskala.
Pisimmälle viety malli on muuten käytössä Johannesburgin pörssissä Etelä-Afrikassa. Siellä vaaditaan listautujalta yhteiskuntavastuuraporttia.
"Suurille on luontevaa ottaa yhteiskuntavastuu huomioon", Paaermaa viittaa monikansallisten yritysten kautta alkunsa saaneeseen yhteiskuntavastuuseen.
Varsinaista kansallista tulkintaa ei suunnitteilla ole. Ja silti myös pk-yritysten sitouttamista kaavaillaan alustavasti. Paaermaan mukaan pk-yritykset pitävät raportointiin perehtymistä hankalana, mutta hän lupaa, ettei Suomessa ole tarkoitus rasittaa yrityksiä muista maista poikkeavasti.
Työhön tartutaan selvittämällä mahdollisia alueellisia malleja. Neuvontatehtävä taas langennee vielä esimerkiksi TE-keskuksille.