Tieto on paljon muuta kuin irrallisia faktoja. Tieto tulee sanana tiestä, ja ymmärtäminen on ympäri kulkemista, paljon aktiivisempaa toimintaa kuin germaaneilla, joiden kielillä jäädään seistä töllöttämään kun ymmärretään. Tietoa ja taitoakin puitiin kaikilta kanteiltaan Ihminen ja Kosmos -tapahtumassa Kuhmossa.
Ihminen ja Kosmos on avoin keskustelutapahtuma, niinpä juttu polveilee asiasta toiseen. Alustajilla on vapaat kädet johdattaa kuulijoita minne haluavat.
"Tiedonsiirto on oikeastaan pornografian siirtämistä, sillä 80 prosenttia siitä, mitä internetissä liikkuu, on pornoa", Seppo Kimanen aloitti. "Ihminen on menettänyt paitsi kyvyn elää sovussa luonnon kanssa myös lajitoveriensa kanssa, paitsi internetissä."
Tiedon syntyyn johdatteli paleontologian professori Mikael Fortelius. Opittuja taitoja on eläimilläkin: korppikotka hakkaa kivellä strutsinmunia rikki, simpanssi onkii termiittejä kepillä. Mutta jossain vaiheessa ihmislaji harppasi eroon muista lajeista taidoissa ja tiedoissa. Jos ihminen ei saanut termiittiä tikulla esiin, hän älysi savustaa ne pesästä.
Runoilija Kai Nieminen käänsi näkökulmaa: ihminen onkin kissojen ja koirien kehittämä otus, joka tekee niiden puolesta asioita, joihin kissojen ja koirien raajat eivät pysty.
Filosofi Eero Ojanen "ihmetteli itsestäänselvyyksiä" tietä ja tietoa ja totesi, että nykyinen höpötys tietoyhteiskunnasta latistaa tiedon pelkäksi dataksi. Tieto ja taito ovat lähekkäisiä asioita. Ajattelemalla tietoa ja taitoa yhdessä ollaan tiellä.
Hiljaista tietoa
Tietoa on myös hiljainen tieto, esimerkiksi se miten iranilaisnainen osaa muovailla saviruukkuja perinteen jatkajana, tai miten eskimo varustautuu menemään Pohjoisnavalle. Jos lentäjä alkaa miettiä liian analyyttisesti lentosuoritustaan vaikeissa oloissa, hänen koneensa saattaa pudota.
Kainuulaiset selvisivät nälkävuosista pettua syömällä, Pohjanmaan rannikolla hiljainen tieto tiesi, että tietyn kaislan juurakosta saa leipäjauhoa.
Hiljaista tietoa on vaikea saada tallennetuksi tieteen menetelmillä. Tarvitaan aina perinteen kantaja, tilaisuuden puheenjohtaja Boris Segerståhl tuumi.
Taiteilija Osmo Rauhala kertoi esimerkin hiljaisen ja salaisenkin tiedon suhteesta muistiin merkitsemiseen. Käydessään kuvaamassa pueblo-intiaanien elämää hiljattain Yhdysvalloissa Rauhala törmäsi tapaukseen, jossa tiedemiehenä työskentelevä pueblo-yhteisön jäsen karkotettiin pois. Hän oli laatinut kuvauksen, vaikka vain fiktiivisen, pueblojen peuratanssista.
"Aloin ymmärtää puebloja. Muistiin merkitseminen on antautumista. Kun taito ja tieto elävät yhdenkin ihmisen hallussa, ne ovat olemassa. Pueblot mieluummin kuolevat tietonsa kanssa."
Hiljaisen tiedon ja taidon muuttamista tieteelliseksi tiedoksi pohti informaatioverkostojen professori Riitta Smeds. Niitä voi jakaa vain vuorovaikutuksessa.
Siitä, mikä on ennen ollut vain taito, voi luoda uutta tietoa. Menetelmä on analysoida nykytilanne, määritellä haluttu päämäärä ja keksiä ratkaisu päämäärän saavuttamiseksi.
Eero Ojanen näki hiljaisen tiedon hedelmälliseksi kentäksi filosofian kannalta. "Jo hiljaisen tiedon olemassaolon myöntäminen on merkinnyt paljon. Hiljaista tietoa voisi käsitteellistää hengen käsitteellä. Tiede on vähätellyt henkeä, mutta se pitäisi nostaa tieteen ydinkäsitteisiin."
Ihminen ja Kosmos jatkuu sunnuntaina. Alustusten ja keskustelujen lomassa kuullaan konsertteja Kuhmo-talon Lentua-salissa.