Vastaanottokeskukset kiistävät pimittävänsä ulkomaalaisvirastolta turvapaikkapäätöksen teossa tarvittavia tietoja. Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) kritisoi torstain Kalevassa, että viranomaisten välinen tiedonsaanti pätkii.
Rajamäen mukaan ulkomaalaisvirasto voi joutua tekemään turvapaikkapäätöksiä "huppu päässä", kun se ei saa vastaanottokeskuksista tietoa esimerkiksi nuoren yhteydenpidosta sukulaisiin.
"Tämä asia on noussut joskus aiemminkin esille, että meillä olisi semmoista tietoa, jota ulkomaalaisvirasto tarvitsisi. Me lähdemme kuitenkin siitä, että se tieto, jota lapsen omaishoitaja saa, perustuu lapsen ja hoitajan väliseen luottamukselliseen suhteeseen eikä sillä tiedolla ole merkitystä lupakäsittelyn kanssa", sanoo Perniön vastaanottokeskuksen johtaja Jorma Kuuluvainen.
"Meillä ei ole täällä sellaista tietoa, jota olisimme pantanneet. Nyt kun julkisuudessa on käsitelty tätä meidän tapausta, ja olemme saaneet osamme tästä kritiikistä, niin korostan ettei meillä tämän ryhmän kohdalla ole ollut tietoja, joita olisimme pantanneet", vahvistaa Kontionlahden vastaanottokeskuksen johtaja Marja-Leena Pihlatie.
Pelisäännöt
selvitettävä
Hän viittaa Rajamäen nostamaan esimerkkiin sierraleonelaisten nuorten jalkapalloilijoiden turvapaikkahakemusten käsittelystä, jossa ulkomaalaisvirasto myönsi koko joukkueelle vuoden oleskeluluvan, koska mikään taho ei voinut jäljittää nuorten huoltajia.
Yksin maahan tulleista alaikäisistä huolehtivat vastaanottokeskukset pitävät kuitenkin hyvänä Rajamäen esitystä kirjata ulkomaalaislakiin, kenelle viranomaiselle kuuluu lapsen perheenjäsenten jäljittämisvastuu.
Tällä hetkellä vastaanottokeskusten mukaan lapsen taustaa ja identiteettiä selvittävät ensisijaisesti poliisi sekä ulkomaalaisviraston työntekijä, joka tulee vastanottokeskukseen tapaamaan ja kuulustelemaan lasta.
"Kuulustelussa on mukana lapsen edustaja, mutta ei yleensä ketään vastaanottokeskuksen henkilökunnasta", kertoo Kuuluvainen ja sanoo, että olisi hyvä säädellä myös siitä, mitä tietoja ulkomaalaisvirasto tarvitsee vastaanottokeskuksilta turvapaikkapäätöksentekonsa pohjaksi.
"Ulkomaalaisvirasto ei ole koskaan edes kysynyt tai pyytänyt meiltä tietoja lasten soitoista tai yhteydenpidosta sukulaisiinsa", sanoo puolestaan johtaja Mats Hägglund Oravaisten vastaanottokeskuksesta.
Yhteyttä kotimaahan kannustetaan
Pihlatie haluaa, että asia selvitetään kokonaisuudessaan ministeriötasolla, koska julkisuudessa Rajamäki on syyttänyt vastaanottojärjestelmää tietojen panttaamisesta.
Vastaanottokeskukset korostavat myös sitä, etteivät he voi systemaattisesti seurata esimerkiksi maahanmuuttajien soittamia puheluita.
"Nuoria yritetään kannustaa pitämään yhteyttä kotimaahansa. Nuorten mielenterveyden kannalta on tärkeää, että he voivat olla yhteydessä läheisiin ihmisiin, jos sellaisia kotimaassa on", sanoo Marja-Leena Pihlatie. Myös vastaanottokeskuksessa yritetään selvittää, onko lapsella sukulaisia.
Nuoren vanhempia ja läheisiä voidaan yrittää jäljittää muun muassa Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen henkilöhaun kautta.
"Jos vanhemmat löydetään ja lapsi yhdistetään vanhempien luo, niin kyllä täällä päässä täytyisi sitten viranomaisilla olla tarkat tiedot siitä paikasta ja niistä olosuhteista, joihin lapsi lähetetään", muistuttaa Jorma Kuuluvainen.