"Pienet kunnat ovat haasteellisia turvapaikanhakijoille", toteaa oululainen yhteiskuntatieteen tohtori Kerttu Weissenfelt joulukuussa Lapin yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan. Hän selvitti ruukkilaisten asennoitumista karjalaisiin ja turvapaikanhakijoihin.
"Tutkimus ei korosta sitä, etteikö turvapaikanhakijoita tulisi sijoittaa pienille paikkakunnille. Jos heitä sijoitettaan pienille paikkakunnille, paikkakunnalla kannattaa valmistella asiaa huolella."
Koska Suomen väkiluku on kasvanut juuri maahanmuuttajien määrän kasvettua, kannattaa miettiä tekijöitä, joiden avulla he voivat jäädä ja sopeutua uuteen kulttuuriin.
Kun Suomi hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaan pyrkii edistämään työvoiman saantia Suomeen, suomalaisten asennoituminen tänne tuleviin nousee entistä tärkeämmäksi.
"Jotkut tarvitsevat enemmän aikaa tutustuakseen uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Kun ihmiset tutustuvat toisiinsa, ennakkoluulot usein poistuvat tai ainakin vähenevät. Monikulttuurisuuden ja ihmisten erilaisuuden hyväksymiseen kannattaa meidän jokaisen satsata."
Tutkija ei yllättynyt
Ruukkilaiset asennoituivat karjalaisiin hyvin myönteisesti, mutta asennoitumista turvapaikanhakijoihin voisi luonnehtia hienokseltaan kielteiseksi.
Weissenfelt ei itse yllättynyt tuloksesta, sillä tutkimusaineisto kerättiin 1994, ja vastaanottokeskus oli perustettu Ruukkiin vasta edellisenä vuonna. Maassa vallitsi taloudellinen lama. "Aluksi turvapaikanhakijat tulivat Afrikasta, Virosta ja Venäjältä. He olivat erinäköisiä ja vielä usein miehiä."
Suomessa olisi ajateltu turvapaikanhakijoiksi erityisesti lapsia ja naisia, mutta esimerkiksi afrikkalaisissa kulttuureissa suku kerää varat ja lähettää nuoret miehet jatkamaan sukua.
Jos tutkimus olisi tehty nyt, Weissenfelt ei osaa arvioida olisiko tulos erilainen. Erilaisuuden hyväksyminen ei tänäkään päivänä ole kuitenkaan kovin yksinkertainen asia.
Koulutus näkyi tilastollisesti tutkimustuloksissa hyvin selkeästi. Eniten kouluttautuneiden suhtautuminen sekä karjalaisiin että myöhemmin tulleisiin turvapaikanhakijoihin oli myönteisempi.
"Enemmän koulutusta saaneilla ihmisillä on enemmän tietoa ja kielitaitoa sekä useimmilla myös sosiaalisia taitoja."
Weissenfelt on huolestunut nuorista ja erityisesti vähän kouluttautuneista miehistä, jotka usein suhtautuvat kielteisesti maahanmuuttajiin. Ilmeisesti he pelkäävät turvapaikanhakijoiden vievät työt ja sosiaaliset etuudet sekä pahimmillaan naisetkin.
Yrittäjät myönteisiä
Ammattiryhmistä myönteisimmin turvapaikanhakijoihin suhtautuvat yrittäjät, kun taas sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla työskentelevät ovat muita varauksellisempia. Huomio on sikäli merkittävä, että juuri sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät kohtaavat usein ensimmäisinä Suomeen tulevat maahanmuuttajat.
"Tällaiseen tapatutkimuksen perustuvia tuloksia ei voi tietenkään yleistää kaikkiin maahanmuuttajien kanssa työskenteleviin sosiaali- ja terveysalan työntekijöihin, mutta se antaa kuitenkin pohtimisen aihetta siihen, miten Suomeen tuleviin voidaan viranomaisten taholta asennoitua", selventää Weissenfelt.