Talouden taantuma kelpaa selitykseksi moneen. Heikkojen aikojen väitetään selittävän myös sitä, miksi suomalaisten tapa keskustella on muuttunut aiempaa repivämmäksi. Päättely kulkee niin, että taloudelliset vaikeudet aiheuttavat henkistä pahoinvointia, mikä sitten ilmenee aggressiivisina kannanottoina.
Toisaalta vaikeiden aikojen sanotaan ainakin ennen hitsanneen kansakuntaa yhteen. Ehkä ajat eivät vielä ole riittävän raskaat, jotta niin olisi käynyt myös nyt.
Toinen kuvaus nykytilanteesta on, että suomalaisten mielipiteiden kirjoon ovat aina kuuluneet jyrkätkin näkemykset, mutta internetin aikana kiihkomieliset mielipiteet pääsevät entistä laajemmin julki. Todellisuudessa siis kansalaisten näkemykset eivät olisi jyrkentyneet siinä määrin kuin verkon vihaisista puheenvuoroista voisi päätellä. Näin olisi ainakin mukava uskoa.
Julkisen keskustelun uudet mahdollisuudet kuten sosiaalisen median kanavat ovat kansalaisyhteiskunnan kannalta myönteistä kehitystä.
Verkon ja sähköpostin käytön helppous on luonut kuitenkin lieveilmiönsä. Sen ovat kokeneet vaikkapa poliitikot ja muut vastuutehtävissä olevat ihmiset, jotka ovat nyt tavoitettavissa aiempaa helpommin. Myös raivonpurkaukset saa perille muutamalla klikkauksella.
Viimeksi kokemuksistaan on kertonut kansanedustaja Emma Kari. Hän sanoi saaneensa koko vuoden viestejä, joissa haaveillaan häneen ja hänen lapsiinsa kohdistuvasta väkivallasta. Tällaisen sähköpostihäiriköinnin takana lienee usein mieleltään järkkyneitä henkilöitä mutta myös niitä, jotka haluavat pelottelun avulla hiljentää ”vääränlaisia” mielipiteitä esittävän päättäjän.
Kun väkivallan uhka osuu omalle kohdalle, se voi rohkeimmissakin päättäjissä tiedostamatta johtaa oman toiminnan ja sanomisten varomiseen. Jos näin käy, pelottelijat ovat onnistuneet tavoitteessaan.
On vaikea tulla muuhun päätelmään kuin siihen, että Suomessa on tapahtunut keskustelukulttuurin muutos. Se mikä aiemmin oli äärimmäistä on nyt normaalia.
Osa tätä muutosta on, että huhut ja suoranaiset valheet ovat alkaneet uhata tosiasiatietoa mielipiteenmuodostuksen perustana. Tätä muutosta on kiihdyttänyt Suomeen rantautunut niin sanottu vastamedia. Sen julkaisujen lukijalle riittää useimmiten se, että teksti tukee hänen mielipiteitään. Väitteiden tai analyysin paikkansapitävyydellä ei ole niin suurta väliä.
Nähdylle muutokselle ei pidä antaa periksi. Uhkailuun, valheisiin ja loukkauksiin ei pidä yrittääkään tottua eikä antaa niiden vaikuttaa siihen, miten suomalaista yhteiskuntaa kehitetään. Olennaista on luotettavan tiedon pitäminen esillä. Se lisää joskus tuskaa, mutta monesti myös myötäelämiskykyä.
Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus vaikuttaa vaaleissa ja käyttää sananvapauttaan yhteiskunnan uudistamiseksi perustuslain ja sitä täydentävien lakien mahdollistamalla tavalla. Tältä pohjalta suomalaista yhteiskuntaa on onnistuttu rakentamaan tähänkin asti, miksei siis tästä eteenkinpäin.