EU:n tietoyhteiskunta- ja media-asioista vastaava komissaari Viviane Reding uskoo unionin mahdollisuuksiin globaalissa teknologiakilpailussa, etenkin jos unioni panostaa riittävästi tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen.
"Olen vakuuttunut, että Eurooppa on hyvissä asemissa ratsastamaan seuraavalla innovaatioiden aallolla", Reding sanoi tiistaina Helsingissä IST 2006 -tietoteknologiatapahtumassa.
Luxemburgilaiskomissaarilla on syytä optimismiin, sillä tieto- ja viestintäteknologian tutkimus on EU-komission mukaan saamassa leijonanosan unionin tutkimusrahoista.
Joulukuussa lopullisesti hyväksyttävässä EU:n tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa jaetaan rahaa eri tutkimusaloille kaikkiaan 32,4 miljardia euroa. Seitsenvuotinen puiteohjelma - jonka osuus EU:n koko budjetista on noin 18 prosenttia - kattaa vuodet 2007-13.
Tieto- ja viestintäteknologian tutkimus on saamassa kaikista tutkimusaloista selvästi suurimman rahapotin, sillä unioni panostaa kännyköiden, internetin ja muiden alan härveleiden tutkimukseen seitsemän vuoden aikana peräti 9,1 miljardia euroa.
Toiseksi eniten tutkimusaloista on saamassa terveysala, jonka tutkimukseen panostetaan hieman yli kuusi miljardia. Seuraavaksi eniten tuetaan liikennealan ja nanoteknologian tutkimusta.
Humanistiset ja yhteiskuntatieteet joutuvat EU:n rahanjaossa tyytymään rippeisiin, sillä ne saavat seitsemän vuoden aikana vain 610 miljoonaa euroa.
Redingin mukaan tutkimuksen uuden puiteohjelman myötä Eurooppa kuroo kiinni pahimpien kilpailijoidensa etumatkaa tieto- ja viestintäteknologian tutkimusrahoituksessa.
Syytä lisäpanostuksiin onkin, sillä Kiinan ja etenkin Intian tietotekniikka-alat ovat vahvassa kasvussa eikä Yhdysvaltojen teknologiamahtikaan näytä heikkenemisen merkkejä.
"Kiinan ja Intian yliopistot tuottavat vuosittain 1,2 miljoonaa tiedemiestä ja insinööriä, mikä on saman verran kuin EU:n, Yhdysvaltain ja Japanin luku yhteensä ja kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten", Reding varoitti.