Suomen historiasta kertovat kiinteät muinaismuistot ovat vaarassa tuhoutua, koska ihmiset eivät tunne niitä riittävän hyvin. Museoviraston tietoon tulee vuosittain lukuisia tapauksia, joissa tunnettu muinaisjäännös on tuhoutunut esimerkiksi metsänhoitotöissä.
"Tälläkin viikolla olen pyytänyt jo kahdesta tuhoutuneesta muinaismuistosta metsätalouden toimijoita toimittamaan tarkat selvitykset, miten vaurio on päässyt tapahtumaan", Museoviraston arkeologian osaston tutkimus- ja suojeluyksikön yli-intendentti Helena Taskinen kertoo.
Erityisesti Oulun läänissä, Lapissa ja Kuopion seudulla muinaismuistojen suojelu on rempallaan.
"Tilanne on suojelun kannalta erittäin huono, koska Museovirastolla ei ole siellä aluetoimipisteitä eikä maakuntamuseoiden kanssa ole tehty sopimuksia asian hoitamisesta. Joka maakunnassa pitäisi olla yksi asiasta vastaava, jotta laki muinaismuistojen suojelusta voisi toteutua", Museovirastossa Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan muinaisjäännösten suojelusta vastaava intendentti Kaarlo Katiskoski sanoo.
Oulun seudulla myös ahkera uudisrakentaminen uhkaa muinaisjäännöksiä.
Suomessa on yli 20 000 kiinteää, pääasiassa metsissä sijaitsevaa muinaisjäännöstä. Muinaismuistoja ovat entisiltä ajoilta säilyneet, ihmisen toiminnasta kertovat esineet ja rakennelmat. Uusia, ennen tuntemattomia jäännöksiä löydetään satoja joka vuosi.
"Emme edes tiedä, kuinka paljon muinaismuistoja tuhoutuu. Perusongelma on, ettei niiden määrä ole tiedossa ja merkittävä osa on vielä tietämyksemme ulkopuolella. Toisaalta usein kohteella vieraillessa selviää, että se onkin tuhoutunut", Katiskoski selvittää.
Muinaismuistoja tuhotaan yli-intendentti Taskisen mukaan tietämättömyyden vuoksi. "Haluan uskoa, ettei niitä tuhota tahallaan ja tarkoituksella. Useimmiten kyse on ymmärtämättömyydestä tai unohduksesta."
Museovirasto on avaamassa syyskuussa internetsivuilleen tietokannan Suomen muinaismuistoista.
"Jokainen voi käydä siellä tutustumassa oman kunnan alueella oleviin muinaismuistoihin. Toivomme, että muinaismuistot säilyvät paremmin, kun ihmisillä on niistä tietoa. On myös tärkeää, että asiasta kiinnostuneet ihmiset saavat helposti ja ilman ylimääräisiä kustannuksia tietoa", Taskinen valottaa verkkotietokannan taustoja.
Oulun alueella on säilynyt runsaasti kivikautisia asumuspainanteita. Katiskosken mukaan niillä on suurta arvoa maisemallisesti muuten melko tasaisessa ympäristössä. Asumuspainanteet ovat laakeita, noin metrin syviä ja 10-20 metriä leveitä kuoppia.
"Useita niistä on vaurioitunut, mutta vielä löytyy koskemattomia ja ennalta tuntemattomiakin. Niissä säilyy arvo, jota voi verrata ties mihin tunnettuihin, ulkomaisiin muinaismuistoihin", Katiskoski korostaa.