Kainuun maakuntavaltuusto perusti keskiviikon kokouksessaan maakunta-kuntayhtymän keskeisiä virkoja ja sopi valtiolta tulevan rahan jaosta. Kainuun kehittämisrahaksi kutsuttu 44,595 miljoonan euron määräraha valtiolta tulee Kainuun hallintokokeilussa yhtenä pottina ja maakunta hoitaa sillä esimerkiksi työllisyyttä ja tienpitoa.
Maakuntavaltuuston keskustalainen puheenjohtaja Timo Korhonen puuttui avauksessaan kainuulaiseen keskusteluun siitä, että hallintokokeilussa perustetaan uusia johtajan virkoja. "Heti alussa on syytä todeta, että päällikköjen ja johtajien määrä ei kasva, vaan laskee selvästi nykytilanteeseen verrattuna. Myös luottamushenkilöpaikat vähenevät, eli hallinto karsiutuu."
Maakuntavaltuusto perusti kaksi toimialajohtajan virkaa, sosiaali- ja terveystoimeen sekä koulutoimeen, kuusi päällikkövirkaa yhteisiin palveluihin, viisitoista päällikkövirkaa sosiaali-ja terveystoimeen ja lukion tulosaluejohtajan viran. Toimialajohtajien virat täyttää maakuntahallitus, päällikkövirat lautakunnat. Esimiehet valitsevat työntekijät muihin tehtäviin, eivätkä lautakunnat.
Nykyisellään Kainuun yhdeksässä kokeilukunnassa on johtavan lääkärin, johtavan hoitajan ja sosiaalijohtajan virat. Lisäksi keskussairaalassa on useita päällikkövirkoja. Kun paikat uudessa kuntayhtymässä on täytetty, vanhat virat lakkautetaan. Perustettavat virat täytetään henkilöillä, jotka siirtyvät kunnista tai vanhasta kuntayhtymästä.
Korhonen korosti, ettei Kainuun kehittämisrahasta pidä saada väärää kuvaa, että se olisi lisäraha maakunnan kehittämiseen. Rahalla, joka ennen tuli monelta eri momentilta valtion budjetista, pitää hoitaa työttömyyttä ja työllisyyttä ja pitää tiet kunnossa sekä hoitaa muita lakisääteisiä velvoitteita.
Kehittämisrahan jaon valtuusto siunasi maakuntahallituksen esityksen mukaan. Potista suurimmat osuudet, noin 19 miljoonaa euroa kumpaankin, kuluvat työllistämiseen ja tienpitoon. Tierahoihin esitti korotusta Vasemmistoliiton maakuntavaltuutettu Merja Kyllönen sillä perusteella, että Paltamon keskustan suunniteltu liikenneturvallisuuden parannus ei vaarantuisi. Esitys ei mennyt läpi äänestyksessä, mutta Paltamon hanketta ei aiottu unohtaa.
Tiejohtaja Erkki Myllylä totesi, että Kainuussa yritetään pitää päätiet samanlaisessa kunnossa kuin muuallakin. "Ettei tarvita Kainuun rajoille varoituskylttejä."
Myllylä sanoi, että liikenneturvallisuus ei ole Kainuussa kohentunut. Tienpitäjällä kun on rahaa kunnostuksiin vain se mitä on, ainoaksi keinoksi jää nopeuksien alentaminen. Kesäksi on luvassa lisää kahdeksankympin nopeusrajoituksia.
Timo Korhonen käsitteli myös ajankohtaista kulttuuriasiaa. "Maakunnan on syytä keskustella pian, onko Kainuussa sellaisia toimialoja, joihin tarvitaan maakunnallisia hartioita. Luulen, että niitä on: aluepelastuslaitos, maakunnallinen jätehuolto, teatteri, maakuntamuseo. Jos Kajaani ja muut kunnat näkevät tarpeelliseksi, maakunta voi olla mukana aiesopimuksessa, joka määrittelee laitosten omistajapolitiikan, rahoituksen ja tulevan toiminnan ääriviivat", Korhonen linjasi.