Kaliumformiaatti on talvikaudella 2002-2003 osoittautunut pohjavesille haitattomammaksi liukkaudentorjunta-aineeksi kuin perinteinen tiesuola. Suomenniemen Kauriansalmen pohjavesialueella suoritetussa tutkimuksessa tämä orgaaninen tiesuolan korvike hajosi nopeasti.
Tutkimustulosten perusteella formiaatti hajosi mikrobiologisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi pintamaakerroksissa, tien läheisyydessä, ennen pohjaveteen kulkeutumista. Lisäksi tavallisen tiesuolan levityksen loputtua pohjaveden natrium- ja kloridipitoisuudet ovat laskeneet Kauriansalmen pohjavesialueella tien läheisyydessä paikoin jopa yli 40 prosenttia.
Maastokoe oli osa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Tiehallinnon yhteistyökumppaneineen toteuttamaa laajaa tutkimusta, jolla pyritään löytämään vähiten pohjaveden laatua muuttavia ja ympäristöä kuormittavia natriumkloridille eli perinteiselle tiesuolalle vaihtoehtoisia aineita. Vastaavanlaista tutkimusta ei ole tällä alalla aikaisemmin tehty.
Vuosina 1998 — 2001 tehdyissä perusteellisissa maasuodatuskokeissa kaliumformiaatti hajosi hyvin. Näiden lupaavien tutkimustulosten rohkaisemana kaliumformiaatin pohjavesivaikutusten tutkimuksia jatkettiin Kauriansalmen pohjavesialueella. Kyseinen alue valittiin kaliumformiaatin ympäristövaikutusten tutkimuskohteeksi, koska pohjavesialueella kulkevalla valtatie 13:lla suolauskäytännön muutokset havaitaan kohtalaisen pienellä viiveellä pohjaveden laadun seurannassa.
Pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseksi kaliumformiaatin käytön ympäristövaikutuksia seurataan Kauriansalmen pohjavesialueella myös talvikaudella 2003-2004. Lisäksi SYKE tekee tarpeen mukaan alueellisille ympäristökeskuksille, tiepiireille ja Ilmailulaitokselle ehdotuksia pohjavesialueista, joilla voidaan suositella kaliumformiaatin käyttöä.
Laajempaa käyttöä rajoittaa aineen 15 kertaa suolaa kalliimpi hinta.
Toisaalta kaliumformiaatti ruostuttaa vähemmän mm. putkistoja, autoja ja siltoja. Lisäksi uudet vaihtoehtoiset liukkaudentorjunta-aineet voisivat olla väliaikainen ratkaisu kalliille, puoli miljoonaa euroa/km maksaville teiden luiskasuojauksille, kunnes suojausten ikä ja kestävyys pystytään mitoittamaan nykyistä tarkemmin.
Viime vuosina teiden talvisuolaukseen on käytetty noin 80 000 tonnia suolaa vuodessa. Suolan tarve on suurin eteläisessä Suomessa ja rannikoilla.