Vähemmän liikennöityjen teiden rapautuminen saattaa saada lisävauhtia ensi vuonna, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö varoittaa.
– Hallitukselta tarvitaan kehysriihessä nopeita korjausliikkeitä vuodelle 2019. Muuten rahoitusvaje jatkuu ja teiden rapautuminen kiihtyy uudelleen.
– Ylimääräiset panostukset päättyvät ensi vuonna. Se tarkoittaa korjausvelan kääntymistä uudelleen kasvuun.
Niin sanottu korjausvelkaohjelma pysäytti tiestön kunnon heikkenemisen vuosina 2016–2017. Osassa maata kantateiden kunto jopa parani. Ohjelma jatkuu vielä alkavan kesän.
Teihin ja rautateihin on käytettävissä tänä vuonna yhteensä 440 miljoonaa euroa. Tästä korjausvelkarahaa on 300 miljoonaa. Loput 140 miljoonaa ovat siirtosummia nimeämättömistä tiestön kehittämishankkeista.
Nimenomaan päällysteisiin osoitetut lisämäärärahat on jo lähes käytetty. Tänä vuonna teiden päällystys- ja perusparannushankkeisiin käytetään noin 130 miljoonaa euroa eli hieman vähemmän kuin viime vuonna.
Hiljattain työnsä päättänyt parlamentaarinen työryhmä ehdotti perusväylänpitoon lisää 300 miljoonaa euroa vuodessa. Ohjelma jatkuisi kolmen vaalikauden ajan eli 12 vuotta ja maksaisi 3,6 miljardia. Työryhmä ei kuitenkaan esittänyt rahoitusmallia, jolla liikenneväylien nykyinen 2,5 miljardin euron korjausvelka täytettäisiin.
Pelkästään tiepäällysteiden rahoitusvajeen suuruudeksi on arvioitu 720–840 miljoonaa euroa 12 vuodessa.