Tiestön kunto lisää on­net­to­muuk­sia

Pääteiden liikenneturvallisuus ja elinkeinoelämän kilpailukyky vaarantuvat, jos tiemäärärahojen alenemista ei saada pysäytettyä. Pohjois-Pohjanmaan liitto vaatii nyt valtiota vastuuseen jatkuvista määrärahojen alentamisesta.

Pääteiden liikenneturvallisuus ja elinkeinoelämän kilpailukyky vaarantuvat, jos tiemäärärahojen alenemista ei saada pysäytettyä. Pohjois-Pohjanmaan liitto vaatii nyt valtiota vastuuseen jatkuvista määrärahojen alentamisesta.

"Tällä menolla alueen kilpailukyky heikkenee. Vanhanaikaiset tiet eivät vastaa elinkeinoelämän tarpeita, eivätkä ne pysty palvelemaan nykyisiä liikennemääriä", maakuntajohtaja Pentti Lampinen sanoo.

Tienpidon määrärahat ovat laskeneet valtakunnallisesti vuoden 1992 1 161 miljoonasta eurosta vuoden 2005 681 miljoonaan euroon. Vastaavana aikana Oulun tiepiirin rahoitus on puolittunut, vaikka liikennemäärät ovat kasvaneet neljänneksellä.

Oulun tiepiirin johtajan Erkki Myllylän mukaan tiestön rungon muodostaville valtateille ei ole pystytty tekemään mitään muutoksia 1970-luvun jälkeen. Esimerkiksi valtatie 4 ja valtatie 8 on rakennettu vastaamaan 1970-luvun liikennemääriä. Runsaan 30 vuoden aikana henkilöautojen määrä on kaksinkertaistanut ja rekkaliikenne on lisääntynyt voimakkaasti.

"Nykyisellään teillä on niin paljon liikennettä, ettei edes pieniin virheisiin ole varaa. Konginkankaan ja Loimaan kaltaisten onnettomuuksien todennäköisyys kasvaa. Valtateille tarvitaan kipeästi turvallisia ohituspaikkoja, mutta niiden rakentamiseen ei ole rahaa", Myllylä sanoo.

Tiepiirin tavoitteena on myös talvinopeuksien korottaminen sataan kilometriin tunnissa pohjoiseen, Vaasaan ja Jyväskylään johtavilla valtateillä. Tämä edellyttäisi niin ikään ohituskaistojen rakentamista.

Valtateiden lisäksi myös pienemmät tiet kaipaavat kunnostusta. Pohjois-Pohjanmaan alueella on yhteensä 400 kilometriä teitä, joiden nopeusrajoitusta on huonon kunnon vuoksi jouduttu alentamaan. Valtaosa teistä sijaitsee Kainuussa.

Pohjois-Pohjanmaan liitossa nykyiseen tiepolitiikkaan on tuskastuttu. Lampisen mukaan tiemäärärahojen supistuksista on oltu ministeriöihin yhteydessä useita kertoja viime vuosina. Yhteydenotot eivät ole kuitenkaan tuottaneet tulosta.

"Yleinen selitys niukoilla määrärahoille ovat budjetin kehykset, jotka eivät mahdollista suurempia investointeja. Kukaan ei ota henkilökohtaisesti vastuuta päätöksistä. Nyt haluamme kasvot näille päätöksille", Lampinen vaatii.

Hänen mukaansa tiestöä on parannettava tavalla tai toisella. Lampinen ehdottaa jopa polttoaineiden hintoihin sisällytettävää korotusta, joka siirrettäisiin sellaisenaan tiestön parantamiseen.

Ilmoita asiavirheestä