Infra ry:n (entinen Suomen maarakentajien keskusliitto) puheenjohtaja ja Lemminkäinen Infra Oy:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki on huolissaan Suomen ensi vuoden budjetin tierahoista, jotka ovat jäämässä jälkeen jopa lamavuosien tasosta.
"Lamavuosina Suomen tieverkon pitoon käytettiin nykyrahassa 800 miljoonaa euroa. Nyt ensi vuoden budjetti lupaa vain 510 miljoonaa euroa. Samaan aikaan liikennemäärä on kasvanut 30 prosenttia. Siitä seuraa, että tiestön kunto väistämättä huononee Suomessa."
Kohtamäen mukaan korjausvelkaa tiestä, radoista ja vesiväylistä on kertynyt jo 1,5 miljardia euroa.
"Kaikilla alaa seuraavilla riittää ymmärrystä tiestön kunnosta, mutta kun tarvittaisiin rahoitusta, tilanne onkin vaikea, sillä rahojen ottajia on niin monta", huokaa Kohtamäki.
Hänen järjestönsä edustaa noin 1 600 maanrakentajayritystä eli mukana ovat kaikki merkittävät alan yritykset.
Kohtamäki myöntää, että inframarkkinoilla on eletty varsin hyviä aikoja viime vuosina, mutta nyt taite on tapahtunut. "Jos talous menee alaspäin, valtio voisi osoittaa lisää rahoitusta väylien rakentamiseen ja vanhojen korjaamiseen. Se parantaisi koko yhteiskunnan kilpailukykyä, kun maan logistiikka paranee. Väylien rakentaminen antaisi työtä suomalaisille ja raha kiertäisi Suomessa."
Maarakentajien isoja urakoita valmistuu tänä vuonna paljon. Turku-Helsinki -moottoritie on valmis loppusyksystä. Tampereen ohitustie ja Helsingin uusi Vuosaaren satama valmistuvat samoin tänä syksynä.
"Maanrakennusresursseja on tarjolla tosi paljon", muistuttaa Kohtamäki.
Venäjällä töissä
jo 40 vuotta
Kohtamäki kertoo, että Lemminkäinen-konserni on toiminut Venäjällä jo 40 vuotta. Lemminkäinen Infran ensimmäinen asfalttiasema avattiin Pietariin 1994. Itäisin Venäjän toimipiste on Jekaterinburgissa. Moskovassa on myös asfalttiasema.
"Tavoittelemme Venäjällä kasvua kuten muutkin siellä toimivat suomalaisyritykset, mutta se on haastava maa alkaen byrokratiasta, siksi siellä pitää edetä maltillisin askelin."
Kohtamäen mukaan paikallisen yhteistyökumppanin löytäminen on äärimmäisen tärkeää. "Mitä eksoottisempi paikka, sitä tärkeämpää on löytää kumppani, joka tuntee maan ja alueen olosuhteet."
Lemminkäinen Infran liikevaihto oli viime vuonna 830 miljoonaa euroa, josta ulkomaiden osuus lähes puolet. Yhtiö laskee kotimarkkinoikseen Pohjoismaat, Baltian maat ja Venäjän.
Kohtamäen mukaan Venäjä on suomalaisille luonteva urakointimaa, koska se on niin lähellä.
"Meillä on hyvät kokemukset yhteistyöstä Tehnostroin kanssa, sen jälkeen kun laitteemme saatiin Venäjän tullista ulos. Myönteinen asia on sekin, että alueen asukkaat ovat todella odottaneet meitä töihin. Kuolasta nyt saaduille töille toivotaan tietenkin jatkoa tulevina kesinä."
Suomessa tienrakennus- päällystystyöt ovat vähentyneet kaikilla rakentajilla ja kilpailutilanne on tiukka. "Siksi on hyvä, että suomalaista työtä arvostetaan ja urakoita löytyy lähialueilta. Venäjä ja myös Ruotsi tasoittavat Suomen infrarakentamisen suhdannevaihteluita."
Lemminkäinen Infran työmaapäällikkö Peetu Syrjänen kertoo, että kesän päällystyskelit Kuolan niemimaalla valtatie M 18:lla ovat olleet varsin hyvät. Sateita on tullut vähemmän kun alkuun pelättiin. Kesäkuussa, kun työ alkoivat, alueella satoi lunta. Pieni sade ei kuitenkaan haittaa vanhan asfaltin jyrsimistä eikä uuden laskemista.