Vihanneskaupalla aloittanut monialayhtymä Samsung rakensi yhdessä muiden chaebolien eli jättiyhtiöiden kanssa Etelä-Koreasta talousmahdin. Vaikutusvaltaisessa dynastiassa riittää myös traagisia ihmiskohtaloita.
Samsung on suomalaisille tuttu lähinnä matkapuhelimistaan. Harva kuitenkaan tietää, että maailman suurimpiin yhtiöihin lukeutuvan Samsungin takana on eräs Aasian rikkaimmista perheistä.
Samsungin omistavaa Leen sukua kuvaillaan Etelä-Korean vaikutusvaltaisimmaksi dynastiaksi.
Yhtiön perusti 30-luvulla Lee Byung-Chull. Samsung aloitti kauppaamalla kalaa ja hedelmiä Kiinaan. Elektronisten laitteiden valmistus ja myynti alkoi vasta 50 vuotta myöhemmin. Alkuajoista tähän päivään saakka Samsung on pysynyt suvun hallinnassa.
Viimevuotisten tietojen mukaan Leen perhe on Aasian toiseksi rikkain. Yhtiön perustajan poika Lee Kun-hee on pitänyt Etelä-Korean rikkaimman ihmisen paikkaa jo yli kymmenen vuoden ajan.
Varallisuudestaan huolimatta Lee Kun-heen perheen elämää ovat värittäneet monet tragediat, muun muassa tyttären itsemurha. Mediatietojen mukaan ennen tyttären kuolemaa Lee oli kieltänyt tätä avioitumasta keskiluokkaisen rakastettunsa kanssa. Itsemurha on Koreassa yhä leimaava asia, ja tyttären kerrottiinkin aluksi kuolleen auto-onnettomuudessa. Myöhemmin toimittajat paljastivat tiedon vääräksi. Samsung kiisti tiukasti väitteet siitä, että se olisi pyrkinyt johtamaan mediaa harhaan.
Tuorein Samsung-perheeseen kohdistunut kohu sai median huomion vuonna 2017, jolloin perheen 49-vuotias poika ja yhtiön varapuheenjohtaja Lee Jae-yong vangittiin korruptiosyytteiden takia.
Tuomio oli osa isoa korruptioskandaalia, jonka yhteydessä myös maan silloinen presidentti Park Geun-hye erotettiin. Park istuu nyt vankilassa suorittamassa pitkää tuomiota.
Digitaalisessa kaupungissa on työntekijöille kaikki palvelut
Samsungin päämajaksi kutsuttu Samsung Digital City sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Etelä-Korean pääkaupungista Soulista. Se on nimensä mukaisesti kuin pieni kaupunki tai keskisuuri suomalainen kunta. Kampuksella työskentelee 30 000 ihmistä, mikä on enemmän kuin Riihimäellä on asukkaita.
Digitaalinen kaupunki tarjoaa työntekijöilleen jos jonkinlaisia viihdykkeitä, mistä kertovat lukuisat urheilukentät, kolme uima-allasta, urheilupuisto, pankit, sairaala, ostoskeskukset, kirjastot ja perhepuisto.
Vanhemmat voivat jättää lapsensa työpäivän ajaksi Samsung-päiväkotiin, teettää pukunsa kampuksen räätälillä ja valita harrastuksensa erilaisten liikunta- ja taidemuotojen välillä.
Taideryhmän innokkaimmat kertovat rientävänsä ruokatauollakin maalaamaan. Esillä olevat työt ovat niin taidokkaita, että herää kysymys, vaaditaanko jäseniä suorittamaan pääsykoe. Musikaalisille samsunglaisille tarjolla on 15 musiikkihuonetta, joiden valikoimaan kuuluvat niin dj-laitteet kuin soittimia pianoista saksofoneihin.
Eurooppalainen toimittaja kysyy hämmästellen Samsungin edustajalta, jääkö joku tosiaan työpäivän jälkeen työpaikalleen harrastamaan, sillä "minä ainakin haluan mennä suoraan kotiin". Työkulttuureissa lienee eroja, sillä Samsungin edustaja ei vaikuta aivan ymmärtävän kysymystä.
Talous on pitkälti riippuvainen sukujen hallitsemista yrityksistä
Etelä-Korean talous on pitkälti riippuvainen sukujen hallitsemista monialayrityksistä eli chaeboleista, joista Samsung on suurin. Tunnettuja chaeboleja ovat myös elektroniikkayhtiö LG ja autovalmistaja Hyundai.
Maata lähes kaksi vuosikymmentä hallinnut Park Chung-hee pyrki valtakautensa aikana kohentamaan sodan jälkeisen Korean taloutta ja onnistuikin siinä. Valtio alkoi tukea kotimaisia yrityksiä, mikä loi tiukan siteen politiikan ja yrityskulttuurin välille.
Chaebolit eivät juuri kohtaa kilpailua, ja niitä on tuettu muun muassa halvoilla lainoilla.
Ymmärtääkseen jättiyhtiöiden kokoluokkaa on eläydyttävä hetkeksi korealaisen elämään, jossa chaebolit ovat mukana syntymästä kuolemaan. Niistä suurimpana Samsung tunkeutuu vahvimmin läpi korealaisen elämän eri osa-alueiden.
Korealainen voi syntyä Samsungin omistamassa sairaalassa ja myöhemmin asua asunnossa, joka niin ikään kuuluu Samsungille. Puhelin, vaatteet, auto – kaikki voivat olla Samsungin valmistamia. Myös opintopolku voi olla yhtiön mahdollistama, niin päiväkoti kuin myöhemmin yliopisto. Hautajaisjärjestelyistä taas voi vastata Samsungin hautaustoimisto.
Yhtiön sinivalkoisen logon voi havaita Etelä-Koreassa huvipuistolaitteesta, ja yhtiön omistuksessa on myös luksushotelli sekä taidemuseo. Useilla aloilla toimiva Samsung on historiansa aikana valmistanut niin helikoptereita kuin aseita. Aikanaan myös Suomeen on ostettu Samsungin valmistamia rynnäkkökivääreitä.
Erikoisin teknologiakokemus odottaa korealaisessa vessassa
Chaebolien avulla Etelä-Korea nousi lyhyessä ajassa köyhästä maatalousyhteiskunnasta Aasian talousmahdiksi.
Korean sodan jälkeen näytti aluksi siltä, että pohjoinen olisi voittamassa taloudellisen kilpailun etelän kanssa. Nyt Soulin kaduilla kulkiessa maatalousyhteiskunta on enää muisto kaukana historiassa.
Teknologian läsnäolo on läpitunkevaa.
Liikennemerkit varoittavat matkapuhelimiin keskittyneitä jalankulkijoita siitä, että he voivat törmätä ajoneuvoihin, jos eivät nosta katsettaan kännyköistä katuun. Pienissäkin paikallisravintoloissa muutaman euron hintaisen bibimbap-annoksen voi maksaa maksukortilla.
Eikä siinä vielä kaikki: erikoisin kokemus odottaa korealaisessa vessassa, jossa useiden nappuloiden seasta pitäisi löytää huuhtelupainike. Osa tosin huuhtelee automaattisesti, kun käyttäjä nousee ylös.
Parhaimmillaan vessoissa on lämpiävät istuimet ja valaistu pönttö sekä mittava valikoima erilaisia pesu- ja kuivausmahdollisuuksia. Äimistellessä älyvessaa katse saattaa kiinnittyä tuttuun tunnukseen: kyllä, Samsung valmistaa myös wc-istuimia.
Jättiyhtiöillä on merkittävää poliittista vaikutusvaltaa
Kun Etelä-Korea muuttui 1980-luvulla demokratiaksi, chaebolit olivat jo onnistuneet kasvamaan jättiyhtiöiksi, joilla oli merkittävää poliittista vaikutusvaltaa. Side päättäjien ja yritysjohtajien välillä syveni: nyt myös poliitikot tarvitsivat chaeboleja avuksi vaalityössään.
Parhaillaan jättiyhtiöitä omistavat dynastiat pitävät näpeissään niin paljon valtaa, että maan hallituksellakin on vaikeuksia panna niille kampoihin. Etelä-Korean entinen pääministeri Chung Un-chan kritisoi muutama vuosi sitten chaeboleja siitä, että ne eivät piittaa laeista tai taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Yritysjohtajien asemasta Koreassa kertoo paljon se, että vaikka viime vuosina chaebolit ovat saaneet osakseen korruptiosyytteitä, bisnespomot selviävät usein vähäisillä rangaistuksilla.
Tuomitsemista hankaloittavat rangaistusten vaikutukset talouteen. Esimerkiksi Samsung-perheen Lee Jae-yong vapautui vankilasta viime vuonna istuttuaan saamastaan viiden vuoden tuomiosta kiven sisässä vain yhden vuoden ajan.
Joidenkin talousasiantuntijoiden mukaan maan riippuvuus chaeboleista jarruttaa Korean taloudellista kehitystä. Alkuvuosi oli maan taloudelle heikoin kymmeneen vuoteen.
Samsung edustaa korealaisille samaa kuin Nokia suomalaisille
Suomessa Nokia nousi 1990-luvulla maailman johtavaksi matkapuhelinyhtiöksi, joka edelleen maailmalla yhdistetään pieneen pohjoiseen valtioon.
Nokia nousee keskusteluun myös Samsungin pääkonttorilla, jossa innovaatiomuseo esittelee matkapuhelinhistorian saavutuksia. Esillä on nokialainen vuodelta 1985, yli 5 000 dollarin arvoinen puhelin, jota esittelyteksti kuvaa "puhelimeksi, joka on autoa kalliimpi".
Muille museokävijöille Nokia ehkä näyttäytyy vain matkapuhelinvalmistajana, joka nousi ensin maailman suurimmaksi, kunnes tippui kehityksen kelkasta. Suomalaisille sen merkitys on kuitenkin paljon henkilökohtaisempi.
Historioitsija Markku Kuisman mukaan Nokia edusti 90-luvulla teollisten unelmien täyttymistä – jotain, josta oli haaveiltu jo pitkään. "Metsä-Suomen synnyttämä suuri, väljistä kumikalosseista ulos hypännyt huipputeknologian ihmislapsi", Kuisma kirjoittaa teoksessaan Rosvoparonien paluu.
Tällä hetkellä Samsung on maailman suurin matkapuhelinvalmistaja. Nokian tapaan se edustaa eteläkorealaisille jotain paljon merkityksellisempää kuin teknologiajättiä. Suhde on kuitenkin ristiriitainen.
Korealaiset ovat huolissaan chaebolien poliittisesta vaikutusvallasta ja tiiviistä suhteista poliitikkoihin. Korruptiokohut antavat suuttumukselle pontta.
Samaan aikaan, kun sadattuhannet ihmiset kokoontuvat kaduille vastustamaan jättiyhtiöitä, osa paikallisista kertoo olevansa ylpeä yrityksistä, jotka rakensivat maasta vauraan ja kehittyneen.
Havaittavissa on myös sukupolvien välinen kuilu: vanhempi väestö ehkä muistaa yhä, miten kävi talouskasvulle rajan toisella puolen.