Tier­na­ta­ri­noi­den suur­ke­räys alkaa

Tiernapoikaperinnettä aletaan tallentaa ensimmäistä kertaa laajalla keräyksellä Oulun seudulla. Oulun kaupungin Arktiset valot -hanke pyytää ihmisiä kirjoittamaan ja lähettämään omat tiernatarinansa. Muistoistaan voi myös kertoa Pohjois-Pohjanmaan museon kotisivuilla.

Vanha perinne. Oululaisen Uuno Laukan kuvaamat tiernapojat esiintyivät kaupassa. Ihmisten tiernamuistot kiinnostavat nyt Oulun kaupunkia ja Pohjois-Pohjanmaan museota.
Vanha perinne. Oululaisen Uuno Laukan kuvaamat tiernapojat esiintyivät kaupassa. Ihmisten tiernamuistot kiinnostavat nyt Oulun kaupunkia ja Pohjois-Pohjanmaan museota.
Kuva: Arkisto

Tiernapoikaperinnettä aletaan tallentaa ensimmäistä kertaa laajalla keräyksellä Oulun seudulla. Oulun kaupungin Arktiset valot -hanke pyytää ihmisiä kirjoittamaan ja lähettämään omat tiernatarinansa. Muistoistaan voi myös kertoa Pohjois-Pohjanmaan museon kotisivuilla.

"Jos löytyy kuvamateriaaliakin tai vaikkapa vanhoja tähtiä ja vaatteita, nekin otetaan tietenkin vastaan", projektipäällikkö Paula Takala kertoo.

Pohjois-Pohjanmaan museo arkistoi kaikki lähetetyt tarinat. Ennen 12. joulukuuta lähetettyjen muistelmien kesken arvotaan myös palkintoja, ja paras tarina julkaistaan Kalevassa.

Idea suuresta tiernakeräyksestä lähti siitä, kun Paula Takala ja museon johtaja Ilse Juntikka havaitsivat, kuinka paljon ihmisillä on muistoja Tiernapojista. "Minulle on ollut yllätys, miten tuttua se on oululaisille", sanoo Kittilästä kotoisin oleva Takala.

Hän oli kyllä ennen Ouluun tuloakin kuullut toki Tiernapojista, mutta Kittilän kouluissa hän ei koskaan nähnyt näytelmää.

"Täällä olen kuullut paljon hyviä juttuja hauskoista sattumista ja jopa reviirikiistoista", Takala kertoo. Kaikesta tällaisesta kerääjät haluaisivat saada lisätietoja.

Aikoinaan kun Tiernapojat kulkivat ovelta ovelle, Oulu oli jaettu reviireihin. Keskustan ravintolat olivat suosituimpia esiintymispaikkoja, sillä sieltä Knihti sai kerätyksi parhaat tulot.

"Jos esimerkiksi Raksilan pojat tulivat keskustaan, syntyi takaa-ajoa, tappeluita ja tähden rikkomisia", Takala kertoo kuulleensa.



Poliisi antoi luvan


Nyt tierna-aktiivit pelkäävät tarinoiden unohtuvan, jos niitä ei viimein saada talteen. Kerääjiä kiinnostaa myös tietää, kuinka tiernaperinne on vuosien varrella muuttunut. Ennen sotia, sota-aikana ja jälkeenpäin perinteessä on ollut eroja.

Esimerkiksi 1970-luvulle asti esiintyjien piti käydä laulamassa poliisilaitoksella, ennen kuin saivat luvan kiertää tiernapoikina. Tuolloin halukkaita oli vielä niin paljon, että poliisi toimi laaduntarkkailijana ja karsijana.

Sittemmin tiernapojat ovat tehneet lähinnä tilauskeikkoja.

Itse esityksessäkin lienee ollut pieniä muutoksia tai variaatioita. Ainakin rahankeruun aikana on laulettu hieman eri lauluja. Joskus näytelmään yritettiin ujuttaa myös ylistyslaulua Mannerheimista, mutta Aleksanteri piti pintansa.

Tiernapoikia tiedetään esitetyn ensi kertaa Oulussa 1860-luvulla, jolloin asiasta oli maininta paikallisessa lehdessä. Lehtijutun mukaan Tiernapojat oli jo silloin tuttu ilmiö.

Näytelmä on kulkeutunut Suomeen Keski-Euroopasta, jossa oli tapana esittää raamatun kertomuksia näytelmin.

Arktisten valojen ja Pohjois-Pohjanmaan museon tiernakeräyksen tulokset saatetaan myöhemmin koota myös kirjaksi. Paula Takalan mukaan materiaalin pohjalta voisi kehitellä myös jatkoa kaupunginteatterin taannoiselle Mänkki-näytelmälle.

Tierna-ajan muu ohjelma alkaa Oulussa 22. marraskuuta. Näyttävin tapahtuma on tiernapoikakilpailu, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 70 vuotta sitten. Tuomariston valitsema joukkue lähtee esiintymään Brysseliin muun muassa Euroopan parlamenttiin.

Ilmoita asiavirheestä