Historian siivet havisivat perjantaina iloisesti Oulussa, kun Rotuaarilla paljastettiin kauan kaivattu tiernapoikapatsas. Näyttävä patsas on sijoitettu Saaristonkadun puoleiseen päähän kävelykatua.
Monen oululaisen unelma täyttyi. Iiläisen kuvanveistäjän ja kuvataiteilijan Sanna Koiviston neljästä poikahahmosta koostuvasta patsaasta tulee kaupungin uusi maamerkki, joka vieläpä pohjautuu Oulussa säilyneeseen kulttuuriperintöön. Tiernapatsas yhdistää menneen nykypäivään.
Joulun seutuun kuuluvat tiernapojat pysyvät patsaan ansiosta oleellisena osana oululaista kaupunkikuvaa ja elämänkirjoa kaikkina vuodenaikoina. Tiernapatsaalle on tästä lähtien helppo sopia vaikkapa tapaaminen eli täkäläisittäin sanottuna rehvit.
Koivisto on taitelijana osoittanut osaavansa soitella oululaisten joskus kovinkin mutkikasta sielua. Koivisto on tehnyt kaupungintalon takana olevan Ajan kulku -teoksen, jonka kaupunkilaiset ottivat heti omakseen. Teos paljastettiin vuonna 2005 osana Oulun 400-vuotisjuhlaa.
Ajan kulusta on muodostunut osa kaupunkielämää, sillä sivulliset pukevat hahmoille tuon tuosta villavaatteita ylle. Taiteen ja katsojan kaivattu vuorovaikutteisuus toimii.
Tiernapojat ovat patsaansa ansainneet. Nelikko osa kaupungin vanhinta säilynyttä kulttuuriperintöä, oululaisinta Oulua.
Ihmeelliseksi tiernapojat tekee se, että satoja vuosia vanha keskiaikainen laulunäytelmä on pysynyt elävänä juuri Oulussa. Näytelmää on esitetty eri puolilla Eurooppaa, mutta perinne on hiipunut.
Kulttuurihistoriallisesta arvokasta tähtipoikaperinnettä ei ole tarvinnut Oulussa tekohengittää, vaan se on säilynyt kovassa käytössä. Sitä patsas kunnioittaa.