Lumipukuisia tiernapoikia, taustalla tiernatähti ja katonharjan valoja. Pakkaslumen suorastaan kuulee narskuvan raskaiden kenkien alla.
Kuva on harkitun asetelmallinen, taiteellinen, symmetrinen ja tunnelma on rauhallinen. Sodan läsnäolon voi päätellä vain lumipuvuista.
Sotamuseon julkaisemassa postikortissa on takana teksti: Joulun viettoa rintamalla: tiernapojat laulavat, Lempaalanjärvi 24.12.1941.
Kortti joulusta 63 vuotta sitten herätti etsimään tarkempaa tietoa. Arkistoista ja aikakauslehdistä tuli esiin monta muutakin kuvaa tiernapojista Suomen jatkosodan 1941-44 rintamilla Kannakselta Karjalaan. Tiernapojat korsussa, tiernapojat yksikkönsä joulujuhlassa, tiernapojat sairaalassa tervehtimässä haavoittuneita ja niin edelleen. Tiernapojat ovat olleet jatkosodan asemasotavaiheen tilaisuuksien suosittu ohjelmamuoto.
Tiernakuvan tekijä
Postikortti on tehty SA-valokuvasta ja sen on ottanut 11. tiedotuskomppanian valokuvaaja Henry Tornia (s. 1912). Päämajan alaisissa, saksalaisen esikuvan mukaan muodostetuissa Suomen armeijan tiedotuskomppanioissa työskenteli rintamilla 1941-44 propagandatehtävissä toimittajia, elokuvaajia, valokuvaajia ja piirtäjiä.
Tornia oli ammatiltaan helsinkiläisen mainostoimisto SEK:n mainosgraafikko. Markku Valkosen kirjassa Ateljeena sotatanner (Otava 1989) on hänen piirroksiaan rintamatilanteista sekä Karjalan kansatieteellisistä kohteista. Piirrokset kuuluvat Sotamuseon kokoelmiin.
Tornian tapaan piirtäjät saattoivat myös valokuvata.
Tiernakuva lehdissä
TK-kuvaajien aineistot siivilöityivät julkisuuteen Päämajan Kuvaosaston tarkan seulan läpi.
Tornian valokuva oli Hakkapeliitan Joulu -lehdessä 1942. Kuvatekstinä oli Tähtipojat laulavat. Kuva Itä-Kannakselta. Valok. TK-Tornia. Kuvaan liittyvää artikkelia tai kuvassa olevien henkilötietoja ei lehdessä ollut.
Hakkapeliitan Joulun 1943 kanteen taiteilija Erkki Tanttu piirsi - selvästikin Tornian valokuva mallinaan - lumipukuisten, kirjat kädessä laulavien sotilaiden ryhmän, jonka taustalla loistaa iso tiernatähti.
Valokuva toistui jatkosodan aikana muissakin lehdissä. Sodan jälkeen tiernapoika-aiheiset kuvat olivat vakiomateriaalia Kansa taisteli - miehet kertovat -lehden joulujulkaisuissa. Mutta edelleen kuviin liittyvät tapahtumat ja henkilötiedot puuttuivat. Eteläisemmän ilmaisun tähtipojat rinnalle tuli oululaisperäinen tiernapojat.
Talveks' tultiin Inkeriin
Valokuvan paikaksi ilmoitettu Lempaalanjärvi sijaitsee Karjalan kannaksella noin 30 km päässä Pietarista.
Suomalaiset joukot olivat loppukesällä 1941 ylittäneet Suomen ns. vanhan rajan, JR 1:n muistelmakirjoittajan sanoin "... talveks' tultiin tänne Inkeriin". Sodasta tuli asemasotaa. JR 1:n rintama järven länsirannalla oli äärimmäinen eturintama. Saari muutaman kymmenen metrin päässä rannasta oli venäläisten hallussa.
Sota-arkistossa olevista JR 1:n sotapäiväkirjoista voi lukea, että Lempaalanjärvellä asemasota oli jatkuvaa varuillaan oloa, jatkuvia hyökkäyksiä, taisteluja ja menetyksiä. Sekä talvella armottomia lumituiskuja ja pakkasia. Jouluaattona 1941 "...tarkka-ampujat ampuneet päivän aikaan 2 miestämme Munakukkulan takana ..."
Tornia Kannaksella
Tiedotuskomppania 11:n päiväkirjat kertovat, että Tornia ryhmätovereineen oli joulukuussa 1941 Kannaksella 10. divisioonan alueella, muttei joulun 1941 aikaan divisioonaan kuuluneen JR 1:n alueella.
Tammikuun 1942 merkintöjen mukaan "18.1. 42 Kaario ja Tornia JR 1:n alueelle hiihtäen. Eturintamakuvauksia pataljoonissa ja komppanioissa. Paluu 22.1. klo 17.00."
Tornian valokuva tiernapojista lienee otettu muualla kuin Lempaalanjärvellä. Eivätkä Tornian tammikuun eturintamakuvaukset Lempaalanjärvellä sovi yhteen tiernapoikien rauhallisen tilannekuvauksen kanssa.
Lempaalanjärvi on merkitty kuvauspaikaksi todennäköisesti myöhemmin, kotirintaman mielialojen rauhoittamiseksi. Äärimmäinen eturintama oli koko ajan sotaa, ei asemasotaa.
Reijo Porkan kirjan Sodasta kuvin TK-valokuvaus 1941-44 (WSOY 1983) mukaan TK-kuvia myös lavastettiin.