Tier­na­pe­rin­ne ei kaihda uusia vi­vah­tei­ta

Tiernapoikaperinnettä ei pidä vaalia ryppyotsaisesti, muistuttaa oululainen historiantutkija Markus H. Korhonen.

Tiernapoikaperinnettä ei pidä vaalia ryppyotsaisesti, muistuttaa oululainen historiantutkija Markus H. Korhonen. Hän pitää tärkeänä, että arvokkaan perinteen rinnalla sulassa sovussa elävät sovelletut ja uudenlaiset versiot. Näin eri sukupolvien kiinnostus näytelmään säilyy.

"Itse näkisin mielelläni sellaisen version, jossa tiernapojat olisi käännetty esimerkiksi ranskan kielelle", Korhonen totesi Oulussa pidetyssä seminaarissa, jossa muisteltiin eri vuosikymmenten tiernapoikatapoja, -tienestejä ja -kommelluksia.

Tiernaperinne elää vahvimmin juuri Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun alueella. Tiernapojat esittävät kuvaelman, joka vapaasti kertoo jouluevankeliumin päätapahtumat ja tiedon Kristuksen syntymästä. Rooleissa ovat kultaista kruunua kantava kuningas Herodes, mustanaamainen Murjaanien kuningas, Herodeksen sotilaspalvelija Knihti ja tähdenpyörittäjä Mänkki.

"Vielä noin sata vuotta sitten oli viides tiernapoika, Kyyppä tai Köppä Kiinanmaalta. Tarinoiden mukaan hän oli kaikkein pienin ja hänellä oli kummallinen iso mekko päällä. Sen alla oli pienestä korista tai vaatenyytistä tehty kyttyräselkä. Lisäksi hänellä oli oma muki, johon hän yritti kerätä rahaa ennen esitystä", Korhonen kertoo.

Hyvällä asialla: valtiovaltaa kehumassa

Kuvaelmat pohjautuvat keskiaikaisiin ja roomalais-katoliselta ajalta periytyviin monenkirjaviin perinteisiin kuten mysteeri- ja pyhimysnäytelmiin, Korhonen kertoo. Nykyisen tiernapoikaversion synty voidaan ajoittaa 1800-luvun loppupuolelle.

"Tiernapojat laulavat Aleksanteri Suuresta, ruhtinaasta Suomenmaan. Kun lähdettiin keräämään rahaa, esiintymään laulamalla ja naamioasussa, piti keksiä jokin viranomaisia lepyttelevä elementti. Keisarin ylistäminen sopi hyvin kuvaan: silloin oltiin hyvällä asialla, kun oltiin valtiovaltaa kehumassa", Korhonen valottaa kuvaelman tekstin historiaa.

Sota-aikana tilanne oli toinen. Korhonen kertoo, että kotijoukoista ei tuntunut sopivalta, että jouluna laulettiin Venäjän hallitsijasta, vaikka tämä olikin hyvä hallitsija. Tauno Kokko teki 1941 uudet vaihtoehtoiset sanat, jossa keisari Aleksanteri, suurruhtinas Suomenmaan, muuttui Pohjolan sotasankari Mannerheimiksi.

Korhonen muistuttaa, että tiernapojat ovat oman aikansa kuva. "Vaikka Murjaanien kuningas polvistuukin, ja miekalla heilutetaan, kyse ei ole rasismista, eikä niitä pidä katsella nykyajan tietyllä tavalla latautuneiden lasien lävitse. Kuva on kaikuja niistä taisteluista, joita kristitty Eurooppa kävi maureja, murjaaneja vastaan. "