Tiernailme levittäytyy tällä viikolla Oulun kasvoille.
AD Petri Pitkänen on luonut viikkotolkulla asianmukaista ilmettä Oulun liikekeskuksen ja Arktisten valojen tilauksesta.
Nyt on valmiina tiernakaupungin pysyväksi tarkoitettu tunnus neljän pojan ja kaupungin siluetteineen. Valmis on myös tiernakaupungin kartta, joka kuitenkin saattaa tulevina vuosina muuttua, sanoo Oulun Liikekeskus ryn toiminnanjohtaja Heikki Viertola lievän arvoituksellisesti.
Tierna-aika alkaa virallisesti huomenna lauantaina, kun valot sytytetään Rotuaarilla klo 15 ja koululaisten sekä partiolaisten soihtukulkue vaeltaa sieltä torille jatkamaan avajaisohjelmaa. Tiernajulistuksen esittäjäksi on valittu tunnettuja oululaisia, joiden henkilöllisyys yritetään loppuun saakka pitää salassa.
Peruskoululaisille esimakua
Oulun koululaiset saivat jo torstaina vahvaa tuntumaa siihen, mitä tuleman pitää, kun Euroopan komission Netd@ysin tiernapoikatapahtuma kokosi Tietomaan auditorion täyteen potentiaalista tiernapoika- ja tiernatyttöainesta.
Kysymyksessä oli samalla opetusministeriön tämän viikon Oulussa pidetyn Netd@ysin päätapahtuma. Tänään on jäljellä enää päätösseminaari.
Keisari Aleksanteri II:n muotokuva heijastettiin taustalle, kun kulttuurihistorioitsija Markus H. Korhonen kertoi peruskoululaisille tiernapoikien kulttuurihistorian oleellisimpia taustoja.
Kun tiernapojat kiersivät, he halusivat osoittaa olevansa hyväksytyllä asialla ja lauloivat laulun hallitsijasta, kuului selitys laululle Keisari Aleksanteri, suuriruhtinas Suomenmaan.
1930-luvulla nuoressa Suomen tasavallassa aiottiin kieltää laulu, jossa Venäjän keisaria ylistetään. Niinpä samaan lauluun keksittiin uudet sanat, joissa ylistettiin Mannerheimia. "Yhtä hyvin nykyään voitaisiin laulaa laulu Tarja Halosesta", Markus H. Korhonen valisti vertauksellaan.
Tiernapoikanäytelmän hahmoista Korhonen totesi, että Murjaanien kuningas saattaa tarkoittaa mitä tahansa. Se voi tarkoittaa vaikkapa mauria. Knihti taas, joka on sotinut Turkkia ja tattaria vastaan, paljastaa, miten 1800-luvulla Venäjä oli sodassa Turkkia vastaan. Suomalaisia, suuriruhtinaskunnan asukkaita, taisteli mukana. Sieltä on peräisin tuo sotaisa ilmaus.
Muiden maiden vastaavista joulunäytelmistä puhuessaan Korhonen huomautti, että monissa ovat mukana myös itäisten maiden kolme viisasta miestä, jotka henkilöinä puuttuvat Oulun tiernapoikien versiosta. Tämä tarina tunnetaan kolmen kuninkaan näytelmänä, jossa mukana ovat Balthasar, Melchior ja Kaspar.
Aiemmin Oulun tiernapoikiin kuului viideskin hahmo, Kyppä Kiinanmaalta, tai Käppä, kuten Korhonen tuota viidettä hahmoa myös nimitti. Tästä pienestä olennosta Markus H.Korhonen kertoi, miten pojan kuului kantaa koria selässään.