Kuusamo Kasvit ovat saaneet kukoistaa teiden varsilla Kuusamossa tänä kesänä.
Tiehallinnon ohjeistuksen mukaan tienvarsien niittojen ajankohtaa voidaan siirtää sitä myöhäisemmäksi mitä pohjoisempana ollaan. Kuusamon korkeudella toimenpidettä voidaan nykyisin lykätä aina elokuun alkuun saakka, minkä jälkeen koneet nytkin vasta komennetaan liikkeelle.
"Loppukesään ajoittuvalla niittämisellä pääteiden luiskat pidetään mahdollisimman pitkään kukkivina tiellä liikkujien iloksi. Tämä on mahdollista, koska liikenneturvallisuudelle siitä ei ole haittaa. Kasvustot ovat pääasiassa varsin matalia. ", tiemestari Eero Nyman sanoo.
Myöhäiset niitot varmistavat samalla tienlaidan kukkijoiden tulevaisuuden, koska niiden siemenet saavat kypsyä rauhassa. Niittojen jättäminen elokuulle on ollut Kuusamossa käytäntö parin vuoden ajan.
Tataarikohokki ja horkkakatkero viihtyvät
Viimeksi kolme kesää sitten pääteiden varsia kiirehdittiin parturoimaan jo heinäkuun alussa, mikä johti siihen, että tiemestarin puhelin alkoi soida kuumana.
"Kitkeriä soittoja tuli paljon. Näköjään hyvin monet haluavat nähdä kukkia tiemaisemaa piristämässä."
Kun niitot Kuusamon pääteiden varsilla pian alkavat, muutamalla asiaan vihkiytyneellä urakoitsijalla pitääkin sitten kiirettä.
Urakka tulee olla tehtynä elokuun loppuun mennessä.
Tienvarsien kesän kukkakulkueeseen kuuluu myös harvinaisia, jopa uhanalaisia kasveja.
Niiden esiintymät ovat tienpitäjän tiedossa muutama vuosi sitten tehdyn Tielaitoksen oman selvityksen perusteella.
Nymanin mukaan uhanalaisten lajien kasvupaikat ovat sen verran pienialaisia ja määrältään pieniä, että niiden kohdalla niittokoneen terän nostaminen käy tarvittaessa kätevästi päihinsä.
Tosin uhanalaisillekin niitto myöhään suoritettuna on useimmiten vain eduksi, koska se pitää niiden kasvupaikkoja avoimina.
Viitostien eräillä soraisilla luiskilla Pohjois-Kuusamossa paikoitellen kukoistava tataarikohokki on kuitenkin sen verran myöhäinen kukinnassaan, että se jätettäneen elokuussa niittämättä, jotta siemenet ehtivät kypsyä.
Sen sijaan itäisessä Kuusamossa tienpientareille läheisiltä niityiltä levinneen horkkakatkeron kasvupaikat voidaan elokuun edetessä jo käsitellä, arvioi Metsähallituksen suojelubiologi Anne Jäkäläniemi.
Tataarikohokki on itäinen laji, jonka alkuperäiset kasvupaikat ovat Oulankajoen hiekkarannoilla kansallispuistossa. Mikä on saanut sen kotiutumaan valtatien soraisille luiskoille, voidaan vain arvailla.
Siemeniä retkeilijöiden vaatteiden mukana
"Oma oletus on se, että lajin siemeniä on kulkeutunut retkeilijöiden matkassa. Lajia on muutaman bussipysäkinkin reunoilla, jonne siemenet ehkä ovat ensimmäiseksi joutuneet, kun vaatteita ja varusteita on odoteltaessa puhdisteltu hiekasta", Antero Jäkäläniemi kertoo.
Sekä tataarikohokin että horkkakatkeron kasvupaikkojen hoitokeinona olisi Jäkäläniemen mielestä se, että niiden läheisyydessä tehtäisiin sopivasti perkauksia.
"Siementen päästessä paljaaseen maahan syntyisi uusia esiintymiä, kun vanhemmat ajan myötä ehkä sulkeutuvat kasvilajien kilpailussa ja sammaloitumisen edetessä."