Tilaaja-tuottaja-malli toimii teknisellä puolella hyvin. Näin sanoo Oulun katutuotannon johtaja Matti Matinheikki. Liikelaitoksena toimiva Oulun katutuotanto on toiminut vuodesta 2002 saakka tilaaja-tuottaja-mallin puitteissa. "Viisi vuotta on viety asiaa eteenpäin ja tulokset ovat olleet tosi hyviä", Matinheikki kehuu.
Hänen mukaansa Oulussa ollaan selvästi maan eturivissä tilaaja-tuottaja-mallin toteuttamisessa. Oulussa on saatu toimintaa kehitettyä ja kilpailu on virkistänyt työntekoa.
Kaupungilta säästyy rahaa. Katutuotannon yksikköhinnat ovat laskeneet 20-30 prosenttia ja toiminta on tehostunut noin 11 prosenttia. Pienemmällä henkilömäärällä Oulun katutuotannossa on tehty suurin piirtein sama liikevaihto kuin aiemmin.
Haasteena on lisäksi se, että liikevaihto pyrkii pienenemään, kun yksityinen sektori toimii samoilla alueilla.
Katutuotanto hoitaa maarakentamista, siltarakentamista ja puistojen rakentamista. Katutuotannon henkilöstö on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta noin 280:sta noin 240:een. "Oikeastaan se on ollut sopeutumista liikevaihtotasoon", Matinheikki luonnehtii.
Kiinteistöjen kunnossapitoa hoitava Oulun Comac ja ruokapalveluita järjestävä Oulun Ateria toimivat liikelaitoksina katutuotannon tapaan tilaaja-tuottaja-mallin mukaan.
Matinheikin mukaan kaikki nämä liikelaitokset ovat pystyneet tehostamaan omaa toimintaansa ja ovat sen pystyneet kaupungille konkreettisesti osoittamaan.
Keskinäistä kirittämistä
Sosiaali- ja terveyspuolella on on viime aikoina taitettu peistä tilaaja-tuottaja-mallin eduista ja haitoista. Matinheikki ei ryhdy arvuuttelemaan, mistä vastustus johtuu, mutta omasta puolestaan hän on malliin tyytyväinen. "Teknisellä puolella se on ehkä jotenkin helpommin ymmärrettävä mahdollisuus", Matinheikki sanoo.
Teitä auraa Oulussa paitsi katutuotannon porukka, myös YIT:n ja Veli Karjaluoto Oy:n väki.
Kaupungilla on kahdeksan urakka-aluetta, joissa pelataan samoilla periaatteilla ja urakkasopimuksilla kuin yksityisellä lohkolla.
Kahdeksasta alueesta katutuotanto hoitaa valtuuston päätöksellä neljää. YIT:llä on kolme aluetta ja Karjaluodolla yksi.
Kaupungin tuottamat palvelut ovat rakentamisessa 20 prosenttia ja ylläpidossa 30-40 prosenttia kalliimpia kuin yksityisen sektorin tuottamat palvelut.
Palvelu parantunut
"Teknisen keskuksen tekemässä asiakastyytyväisyyskyselyssä saatiin asiakkailta suurimmat pisteet kokonaistyytyväisyydessä alueitten hoidosta. Onneksi se on näin päin. Sitten pitäisi olla huolissaan, jos oltaisiin kalliimpia ja lisäksi huonompilaatuisia", Matinheikki sanoo.
Palvelu on parantunut tienpidossa entisistä ajoista. Nykyään esimerkiksi "tiekarhun" perässä kulkee omakotialueilla pienempi traktori, joka raivaa enimmät jäämurikat pois porteilta. Päivissä ja alueissa on kuitenkin eroja.
Matinheikin mielestä henkilökunta haluaa tehdä entistä tehokkaammin töitä. "Pienemmällä porukalla tehdään samaa liikevaihtoa, kyllä siinä näkyisi, jos asenne ei olisi kunnossa."
Jatko riippuu poliittisista päätöksistä valtuustossa. Vuoden 2008 alusta yhdistetään teknisen puolen toimintoja tuotannossa. Esimerkiksi katutuotanto, infrapuolen rakentaminen, kiinteistönhoito ja logistiikkapuoli tulevat samaan liikelaitokseen.
Uuden aloittavan liikelaitoksen avulla pyritään kehittämään palveluketjua, jotta pystytään löytämään kiinteistönhoidon ja katujen ylläpidon yhdistelmiä.
Matinheikki ei kaipaile tilannetta, jossa kaupungin organisaatio hoitaisi kaiken. "Ei olisi kirittäjää. Joka hommassa organisaatio laiskistuu, jos ei verrata mihinkään."