Tieverkon kehittämistä uhkaa kolmen vuoden lama, jos hallituksen tuore päätös valtion tiukasta menokehyksestä pitää paikkansa.
Tähän saakka Suomen tieverkon kehittämiseen on käytetty noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on laskenut vuodesta 1991 lähtien, jolloin se oli lähes kaksinkertainen, 300 miljoonaa euroa, nykytasoon verrattuna.
Jos hallituksen linja pitää, tieverkon investointirahat tippuvat muutamaksi vuodeksi kuoppaan eli noin 40 miljoonaan euroon vuodessa. "Päätieverkko pitää Suomen koossa. Se on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla eli se on käynyt vanhanaikaiseksi ja kaipaisi uudistamista. Teiden kunnossa ja palvelutasossa on menty alaspäin, kun rahaa on ollut käytettävissä niin vähän", painotti Tiehallinnon pääjohtaja Eero Karjaluoto maanantaina Helsingissä.
Hän myöntää, että Konginkankaan traaginen onnettomuus lisäsi tiehallinnon huolta Suomen tiestön kunnosta.
Karjaluoto muistuttaa, että tieverkko ja väylät yleensäkin ovat yhteiskunnan toiminnallinen alusta, jonka pitää olla aina kunnossa. Henkilöliikenteestä maanteillä kulkee 90 prosenttia ja tavaraliikenteestäkin 70 prosenttia.
Karjaluoto kiittelee, että hallituksen niin sanottu infratyöryhmä teki hyvää linjatessaan Suomen tiestön ja muiden liikenneväylien kehittämistarpeita.
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen (sd) johdolla toiminut ryhmä esitti viittä yksityisen rahoituksen avulla käynnistyvää tiehanketta, mutta joista vain yksi hanke lähtee liikkeelle. Se on Turusta Helsinkiin johtavan moottorien viimeinen osuus Muurlan ja Lohjan välillä. Rakentaminen alkaa 2005 ja siihen menee 335 miljoonaa euroa.
"Tiehallinnon mielestä niin sanottu elinkaarimalli, jossa valtio ostaa tavallaan osamaksulla tien rakentamisen ja hoidon yksityisiltä rakentajilta olisi hyvä rahoitusmalli. Mallin toimivuus nähtiin jo moottoritieosuudella Helsinki-Lahti. Malli ei kuitenkaan ole saanut kannatusta valtiovarainministeriössä. Ehkä siellä pelätään, että elinkaarimalli vie rahaa valtion hyvinvointipalveluilta, mutta hyvä tiestöhän parantaa kaikkien elämisen laatua. Se on investointi tulevaisuuteen eikä kuluerä", painottaa Karjaluoto.
Työpaikkoja
luvassa jo 25 000
Tiehallinnon markkina-asiantuntija Seppo Toivonen muistuttaa, että pelkkä vuosien 2005- 2007 investointiohjelma työllistää 15 000-25 000 ihmistä, jos se vaan saadaan käyntiin.
"Päätös väyläohjelman rahoituksesta ja hallituskaudella toteutettavista hankkeista tulisi tehdä pikaisesti. Ohjelman kiistattomia hyötyjä ja alalla nyt käytössä olevaa kapasiteettia ei kannata päästää purkautumaan."
Toivosen mukaan hallituksen budjettikehyspäätös on väylämarkkinoiden kauhuskenaario. "Ministerityöryhmän väyläohjelman kehittämispanostuksista toteutettaisiin vain keskimäärin 17 prosenttia vuosina 2005- 2008. Myös perustienpidon investoinnit lähes loppuvat."