Pääkirjoitus

Tie­lii­ken­teen musta päivä

Suomen maantieliikenteen synkin onnettomuus oli koko maalle syvä järkytys, josta täytyy ottaa oppia.

Suomen maantieliikenteen synkin onnettomuus oli koko maalle syvä järkytys, josta täytyy ottaa oppia. Tienpito ja autokalusto jään ja lumen maassa vaativat poikkeuksellisia investointeja.
Kaikkiaan 23 nuorta liikenteen uhria yhdessä turmassa on Suomen tieliikenteen synkin onnettomuus. Omaisiaan Äänekosken Konginkankaan kolarissa menettäneiden surun ja tuskan lievitys, samoin vakavasti loukkaantuneiden ja heidän perheidensä tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Samalla on ryhdyttävä miettimään, mitä kaikkea voidaan tehdä, jotta vastaavat onnettomuudet tulevaisuudessa kävisivät mahdollisimman epätodennäköisiksi. Onnettomuustutkinnan mukaan Äänekosken turmaan ei löydy yhtä yksittäistä syytä.

Onnettomuuskohta nelostiellä oli niin liukas, että pelastusmiehistön mukaan jalankulkijakin pysyi siellä pystyssä vain vaivoin. Sellaisissa oloissa auto kuin auto saattaa karata käsistä. Perävaunulliset rekat ovat muutamissa tämän talven turmissa osoittautuneet erityisen hankaliksi hallittaviksi.

Onkin syytä selvittää perusteellisesti, pitäisikö perävaunullisten kuorma-autojen nopeusrajoitusta laskea. Se tosin lisäisi ohituksia entisestään. Ne ovat tunnetusti riski varsinkin huonolla kelillä. Parasta tietysti olisi, että kuljettajat malttaisivat ajaa aina kelien mukaan maltillisesti. Se on tärkeää erityisesti siksi, että huono keli tulee joskus vastaan yllättäen. Jos juuri sellaisessa kohdassa ajaa niin lujaa kuin voi ja nopeuden rajoitin katkaisee vedon moottorista, perävaunu alkaa puskea kohtalokkaasti. Heittelehtiminen on väistämätöntä.

Vielä ei tiedetä, mikä oli Konginkankaan turman syy vai johtuiko se useiden tekijöiden summasta. Se on kuitenkin varmaa, että erityistä tuhoa aiheutti rekan lastina olleiden painavien paperirullien vyöryminen linja-autoon. Mitä raskaampia kappaleita lastina on, sitä suurempi vaara ne ovat kolaritilanteessa. Siksi kuorman sidontaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, vaikka määräyksiä ei nykyisestä kiristettäisikään. On syytä selvittää myös, voidaanko lavojen etureuna tehdä niin vankaksi, että se pysäyttäisi lastin liikkeen. Onnettomuustutkintaa tekevän lautakunnan puheenjohtaja piti sitä mahdollisena.

Perävaunullisten rekkojen jarrut ovat takavuosista parantuneet merkittävästi, mutta lukkiutumatonta ABS-varustusta ei ole likikään kaikissa. Parantamisen varaa löytyy.

Kohentamista on myös tienpidossa. Onnettomuuskohta oli tosin illalla suolattu määräysten mukaan, mutta yleisesti on tiedossa, että juuri kevät- ja syysöinä tienpintojen jäätyminen on pahimmillaan. Silloinkin liukkaus on torjuttava. Vältetyt onnettomuudet korvaavat kustannukset.

Nelostiellä Jyväskylän pohjoispuolella on vuosien varrella sattunut jo liian monia vakavia onnettomuuksia. Ohituskaistat lisäsivät tien turvallisuutta jossakin määrin, mutta paljon muutakin on vielä tehtävissä. Kiireellisintä olisi levittää tietä ainakin hieman ja asentaa vaarallisiin paikkoihin keskikaiteita. Silloin heittelehtiväkään ajoneuvo ei vyöryisi vastaantulevan liikenteen kaistalle.

Kansantalouden kasvu lisää väistämättä liikenteen määrää. Siksi kuljetusväylästöä on kunnostettava jatkuvasti. Teiden ohella se koskee myös rataverkkoa. Tässä turmassa oli se erityispiirre, että onnettomuusrekka on VR:n omistaman liikennöitsijän kalustoa. VR:n rekkavaunut olivat täynnä, joten paperilasti lähetettiin maantielle. Kiskoliikenteen tehostus vähentää tieliikenteen riskejä.