Tammikuun alussa Raahessa käynnistynyt Kylätiet kuntoon -hanke on kannustanut noin 30 tiekuntaa tehostamaan toimintaansa. Hankkeen vetäjänä toimivan Satu Kaipion mukaan yksityisteiden tiekunnat ovat tehneet talkootöitä teidensä hyväksi. Aktivoituneissa tiekunnissa on hyvä yhteishenki ja kokouksissakin hyvä osanotto.
"Talkoilla on tehty muun muassa teiden reuna-alueiden raivauksia, laitettu rumpuja ja suoritettu lanausta. Hankkeen 5 500 euron tavoite talkootyömäärässä on käytetty", kertoo Kaipio tyytyväisenä.
Näiden lisäksi kahdeksan tiekunta on hakenut 130 000 euron arvosta valtionapua kuivatus- ja päällystyshankkeisiin. Tiekunnat odottelevat parhaillaan päätöksiä. Kaipio kertoo avustuksen osuuden nousevan parhaimmillaan 60 prosenttiin.
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen, Raahen kaupungin ja yksityisten rahoittaman hankkeen tarkoituksena on herättää vuosikausia nukkuneet yksityisteiden tiekunnat toimimaan teidensä hyväksi ja tukea tiekuntia kaikissa niiden toimintaan liittyvissä asioissa.
Kaipio kertoo, että hankkeen aikana opetellaan muun muassa tiekuntien hallinnointia, kokoustekniikkaa, saatetaan ajantasalle yksiköintejä ja osakasluetteloja.
"Erityisesti talousasiat askarruttavat monia tiekuntia. Esimerkiksi miten saadaan yhteisiin hankkeisiin rahoitus osakkailta."
Raahessa on noin 80 yksityistä tiekuntaa, joista edelleen suurin osa on nukuksissa tai toiminta on ainakin hyvin vähäistä. Kylätiet kuntoon -hankkeeseen ehtii vielä mukaan, sillä se kestää vuoden 2005 loppuun saakka.
Kaupunkiin on hankkeen aikana perustettu myös Raahen Tietoimikunta, joka koostuu Raahen yksityisteiden tiekuntien jäsenistä. Toimikunta miettii kokouksissaan tiekuntien tulevaisuutta sekä parhaita keinoja toteuttaa tiekuntien tarpeita. Pohjois-Pohjanmaalla todennäköisesti alkaa Tieyhdistyksen järjestämä tieisännöitsijäkoulutus joko vuonna 2005 tai 2006.
Kaipion mukaan tieisännöitsijät koulutetaan tiekuntien jäsenistä, joiden toimenkuvaan kuuluu muun muassa hoitaa teiden hallinnollisia tehtäviä, tilata ja valvoa töitä sekä seurata teiden kuntoa. Tarvittaessa tieisännöitsijä voi toimia joko hoitokuntien apuna tai teiden toimitsijamiehenä. Kunnat voivat hyödyntää tieisännöitsijöitä esimerkiksi toimitusten ja avustuspäätösten valmisteluissa.