Pääkirjoitus

Tie­dus­te­lu­la­ke­ja kii­reh­dit­tä­vä

Paineet uuden tiedustelulainsäädännön vauhdittamiseksi ovat kasvaneet. Asia ei enää vitkuttelulla parane, vaan tiedustelulainsäädäntöesitys pitäisi voida käsitellä kiireellisenä tulevan syksyn aikana.

Paineet valmisteilla olevan siviilitiedustelulainsäädännön vauhdittamiseksi ovat kasvaneet Turun perjantaisen terroriteon jäljiltä. Puukotuksia tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina tai niiden yrityksinä.

Tiedustelulainsäädännön uudistamisesta on keskusteltu pitkään ja asia on ollut vireillä vuosia. Tosiasia on, että tiedustelulainsäädäntö on jäänyt Suomessa auttamatta jälkeen muun maailman kehityksestä.

Muuttuneessa turvallisuusympäristössä on tärkeää, että turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakeinot ovat vähintään samalla tasolla kuin muiden EU-maiden. Nopean muutoksen takia kansallisesta turvallisuudesta pitäisi pystyä huolehtimaan nykyistä paremmin. Kansalaisten perusoikeuksiin ei voi puuttua kevyin perustein. Silti on ymmärrettävää, että turvallisuusviranomaisilla pitää olla keinoja ennakoida ja ehkäistä tekoja, jotka vaarantavat kansallista turvallisuutta.  

Eurooppaan epidemian lailla levinneet terrori-iskut eivät ole ainoa asia, jonka takia poliisin valvonta- ja tiedusteluoikeuksia on voitava laajentaa, mutta ne ovat helposti ymmärrettävä peruste.   

Suomi ei voi pitemmän päälle toimia niin, että tiedustelu on riippuvainen pelkästään julkisista lähteistä tai muiden maiden turvallisuusviranomaisten hyväntahtoisuudesta.

Uudistuksen keskiössä ovat Suojelupoliisille esitetyt toimivaltuudet Suomessa ja ulkomailla. Kyse on verkossa tapahtuvasta tietoliikennetiedustelusta, jossa tietoa voitaisiin hakea Suomen rajat ylittävistä tietoliikennekaapeleista. Uusia toimivaltuuksia olisivat muun muassa paikkatiedustelu ja jäljentäminen.

Turvallisuuteen kohdistuvat uhat tulevat usein ulkomailta, joten ulkomailta saadut tiedot ovat keskeisessä asemassa uhkien torjumisessa. Kyse ei silti olisi avoimesta valtakirjasta, vaan tietoa saisi hankkia vain tuomioistuimen luvalla.

Valtiojohto on viime päivinä vedonnut sen puolesta, että uusi tiedustelulainsäädäntö saataisiin voimaan nopeasti. Viimeksi maanantaina pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vetosi suurlähettiläspäivillä lainsäädännön puolesta. Hän muistutti, että oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus.

Tiedustelulakien hyväksyminen edellyttää muutoksia perustuslaissa. Perustuslain muutos puolestaan vaatii hyväksynnän kaksilla valtiopäivillä. Käsittelyä voidaan nopeuttaa, jos eduskunta julistaa lait kiireellisiksi vähintään viiden kuudesosan enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiesitys voidaan hyväksyä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Nopeaa käsittelyä ajava hallitus joutuu tukeutumaan oppositioon. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat jo väläyttäneet, että ne saattaisivat tukea kiireellistä käsittelyä.

Avainasemassa on SDP:n ryhmä, jonka kanta riittää ratkaisemaan, saako Suomi ajan vaatimukset täyttävän tiedustelun nyt vai myöhemmin.

Suomen pitäisi pystyä hankkimaan ennakoivaa uhkiin liittyvää  tietoa, jota valtiojohto voi käyttää päätöksenteossa. Asia ei tästä enää vitkuttelulla parane, vaan perusteet nopeutetulle käsittelylle ovat olemassa.