Paloturvallisuudessa on nykyään selkeitä puutteita, joiden syynä on rakennusten omistajien ja haltijoiden tietämättömyys heille kuuluvista velvoitteista.
Tietämyksen kartuttamiseksi Oulun läänin kiinteistöyhdistys, Oulun palolaitos ja Estera Oy ovat aloittaneet "kolmikantayhteistyön".
"Taloyhtiöiden isännöitsijät eivät voi tietää kaikkea", Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Luoto toteaa.
"Alalla toimivien yritysten täytyisi ottaa tiedottava rooli. Kuka muu kertoo kiinteistön omistajille, haltijoille ja isännöitsijöille velvoitteista elleivät turvallisuusalan ammattilaiset?" kysyy aluepäällikkö Jari Kröger Estera Oy:stä.
Estera Oy on Elisa Communications Oyj:n sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö, joka tarjoaa muun muassa rakennusautomaatio- ja turvajärjestelmiä.
Ovien sulkeminen
lisää turvallisuutta
Hälytysjärjestelmien hankinnan lisäksi turvallisuutta voi lisätä käyttämällä maalaisjärkeä.
"Porrashuoneisiin liittyvien ovien auki pitäminen on yleinen ongelma. Toimistorakennuksissa ei ymmärretä, että porrashuone on henkivakuutus talosta ulos. Jos ovi porrashuoneeseen on auki, tulipalon sattuessa savu menee sinne, eikä kukaan pääse ulos", johtava palotarkastaja Tuomo Kukkonen Oulun palolaitokselta varoittaa.
Asuinalueiden taloyhtiöt ovat Kukkosen mielestä tehneet hyvin turvallisuussuunnitelmia. Erityiskohteista osassa suunnitelmat on tehty huolella, osassa rimaa hipoen. Erityiskohteita ovat koulut, päiväkodit, myymälät, teollisuuslaitokset, eli kaikki paitsi asuintalot.
Palokunnalla on vaikeuksia päästä palopaikalle monilla asuinkerrostaloalueilla. Kukkonen toivoo, ettei autoja eikä betoniporsaita jätettäisi pelastusteille.
Teollisuuden kohteissa paloturvallisuutta heikentää esimerkiksi palo-ovien epäasianmukainen käyttö. Tulipalon sattuessa palokunnan toimintaa haittaa usein teollisuuden käyttämien tavaroiden lojuminen edessä.
"Iso ongelma julkisessa rakentamisessa on läpiviennit. Rakennuksien lvis-kanavien aukkojen rakentamisessa pitäisi kiinnittää huomiota, että rakenteet ovat tiiviitä", Kukkonen kehottaa.
Nykyään esimerkiksi uusissa majoitusliikkeissä ja hoitolaitoksissa on yleensä automaattiset palonilmoitinjärjestelmät, kun vanhemmissa käytetään vielä palovaroitinjärjestelmiä.
"Palonilmoitinjärjestelmän hälytyksen aluehälytyskeskus voi ottaa suoraan vastaan. Palovaroitinhälytykset menevät pääsääntöisesti vartiointiliikkeelle, josta hälytys hoidetaan mutkan kautta", Kröger sanoo.
Automaattijärjestelmien testaamisen ontuminen aiheuttaa palokunnalle päänvaivaa. Yleensä kiinteistönhuoltoliikkeille kuuluva tehtävä hoidetaan vain kerran pari vuodessa, vaikka tavoitteena olisi kerran kuussa.
Myös paloilmoitinten määräaikaishuolloissa on puutteita.
"Usein kohteesta puuttuu kunnossapito-ohjelma ja huoltosopimus", Kröger listaa.
Oulussa on nyt
tarpeeksi tarkastajia
Tuomo Kukkosen mukaan palotarkastuksen resurssit on saatu Oulussa viimein kuntoon. Kukkosen lisäksi Oulussa on kolme palotarkastajaa. Tämän vuoden alusta myös neljälle palomestarille on alettu jakaa erityiskohteita tarkastettavaksi.
"Nyt palotarkastajia on riittävästi. Viime vuosi oli tosi huono: vasta marraskuussa meillä oli täysmiehitys. Tänä vuonna voimme tarkastaa kaikki erityiskohteet, jotka meidän pitää tarkastaa. Aikaisemmin erityiskohteista on pystytty huonoimmillaan tarkastamaan vain 20 prosenttia."
Oulussa tarkastettavia kohteita on noin tuhat. Vuoden alusta Oulun lääni jaetaan kolmeen pelastustoimialueeseen, minkä uskotaan tuovan huomattavia parannuksia.
Viime vuonna Oulussa sattui 60 rakennuspaloa. Tähän mennessä kuluvana vuotena niitä on ollut 29.
"Kyse on usein koneiden ja laitteiden, kuten tv:n astian- tai pyykinpesukoneen, pettämisestä. Myös inhimillisiä erehdyksiä sattuu", Kukkonen kertoo.