Tie­de­mie­hiä ja va­lo­ku­vaa­jia

Tuossa on Niiles Valle, Suomen rikkain poromies, sekä Vallen porokylän väkeä", metsäbiologian professori emeritus Peitsa Mikola (1915) osoittaa valokuvaa Galleria Colmiossa esillä olevasta albumista.

Prof. Peitsa Mikola ja tytär Päivi Mikola tutkivat veljen ja sedän Erkki Mikkolan panoraamavalokuvia Galleria Colmiossa.
Prof. Peitsa Mikola ja tytär Päivi Mikola tutkivat veljen ja sedän Erkki Mikkolan panoraamavalokuvia Galleria Colmiossa.

Tuossa on Niiles Valle, Suomen rikkain poromies, sekä Vallen porokylän väkeä", metsäbiologian professori emeritus Peitsa Mikola (1915) osoittaa valokuvaa Galleria Colmiossa esillä olevasta albumista.

Kansio on täynnä huikaisevia maisemia ja kulttuurihistoriallisestikin merkittäviä kylänäkymiä Lapista 1920-30-luvuilta. Kuvaaja on maantieteilijä-geologi Erkki Mikkola (1904-1940), Peitsa Mikolan vanhin veli. Mikolalle panoraamakuvat lahjoitti aikoinaan Utsjoen aluemetsänhoitaja Ilmari Haataja.

Albumi ja sen kuvat ovat nyt esillä ensimmäistä kertaa.

Tarkastelussa on myös näyttelyn kirjaharvinaisuus, Kainuu kuvissa, 1938. Sekin koostuu panoraamakuvista. Onko Vuolijoella Hinan talon pihalla seisova hahmo Urho Kekkonen?

Kirja on samoin Erkki Mikkolan käsialaa. Valokuvaava tiedemies meni 1935 naimisiin kajaanilaisen, Mikkolan tavoin geologiaa opiskelleen Toini Teittisen kanssa. Nuoripari kiersi innolla kameroineen Kainuuta ja tallensi kuviin näkymiä Pelsolta ja Rokualta itärajalle saakka, myös etelästä pohjoiseen.

Kirjan kuvissa Kainuu ei ole lähelläkään maakuntalaulun nälkämaata, vaan hyvinvoiva ja hyvin hoidettu alue ja Kajaani moderni kaupan ja teollisuuden keskus.



Yli tieteen, taiteen
ja valtioiden rajojen


Erkki Mikkola on yksi Galleria Colmion Rajanylityksiä-näyttelyn valokuvaajista, jotka ylittävät tieteen ja taiteen rajoja, myös valtiollisia rajoja.

Maantieteilijä ja Altain vuoristoalueen tutkija, maisematieteen kehittäjä, professori J.G. Granö oli Erkki Mikkolan opettaja ja Mikkola Granön tutkimusten ja julkaisujen avustaja. Valokuvaaja, toimittaja ja kääntäjä I.K. Inha suomalaisen ja vienalaisen maiseman taidokas ja ahkera dokumentoija. Jacob Indursky tallensi jo 1880-luvulla Viipurin kaupunkikuvaa.

1950-luvulla syntyneet nykykuvaajat Taneli Eskola, Jorma Puranen ja Pentti Sammallahti kulkevat varhaisempien kollegoittensa jäljissä pohjoisessa ja idässä ja tutkivat maantieteilijä-tiedemiesten tapaa hahmottaa kameralla maisemaa, sen muotoja ja yksityiskohtia.

Myös panoraaman laajuus ja avaruus yhdistävät näitä historian ja tämän päivän kuvaajia, vaikka tekniikat ovatkin moninaisia. Mikkolan ja Sammallahden kuvat on otettu kuvakulmaltaan sata astetta ylittävällä erikoiskameralla, Eskolan teokset laajakulmaobjektiivilla ja rajattu kapeaksi, muiden yhdistämällä tavallisen kameran vierekkäisiä kuvia.

Oulussa tämä alkuaan Gallen-Gallelan museoon Espooseen koottu näyttely haluaa nostaa esiin erityisesti Erkki Mikkolan Lapin ja Kainuun intensiivisenä kuvaajana ja tutkijana. Mikkolan tieteellinen työ käsitteli Lapin kallioperäkartoitusta. Talvisota katkaisi lahjakkaan tiedemiehen ja valokuvaajan uran.



Veljesten luonto-
ja Lappi-innostus


Jyväskylän seminaarin uskonnon lehtori Juho Mikkolan kaikki viisi poikaa olivat kiinnostuneet Lapista ja luonnontieteistä, kasveista ja linnuista, kertoo Peitsa Mikola, metsäbiologi ja Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustajajäsen 70 vuotta sitten. Erkki vanhimpana veti kaikkia muitakin veljeksiä Lappiin.

Erkki Mikkola oli opiskelunsa alkuvuosista 1924 lähtien kaikki kesät Lapissa aluksi kullanetsintäyhtiöiden töissä, sitten valtakunnan metsien ensimmäisessä inventointiryhmässä ja lopulta oman tutkimusmateriaalinsa koostajana.

Piirroslehtiö ja tuota pikaa kamera kulkivat aina mukana. Ensin oma kamera ja sitten 1930-luvulla Suomen Maantieteellisen Seuran panoraamakamera.

Matkat taittuivat veneellä ja kävellen. Tutuiksi ja kuvatuiksi tulivat maisemat ja ihmiset, myös Lapin erakot, kullanhuuhtojat, venemiehet, 100-vuotias Kuru-Marja, Raja-Jooseppikin. Kertomukset Lapista tallentuivat veljesten mieleen.

Erkki oli paitsi hyvä valokuvaaja, myös hyvä piirtäjä, sanoo Peitsa Mikola. Taitavista piirustuksista on muutamia esimerkkejä Lappi-albumin sivujen välissä.

Mutta omaisten hallussa oleva varhainen piirroskirja ei ole ollut vielä julkisesti esillä.

Jo tietoisuus 1920-luvun Lapin piirrosdokumenteista kihelmöittänee tutkijoita ja kaikkia Lapin ystäviä.

Avara panoraama - rajanylityksiä suomalaisessa maisemavalokuvauksessa. J.G. Granön, Jacob Indurskyn, I. K. Inhan, Erkki Mikkolan, Taneli Eskolan, Jorma Purasen ja Pentti Sammallahden valokuvia Galleria Colmiossa Oulussa 3.5.-20.6.

Ilmoita asiavirheestä