Tie­de­mie­het kloo­nan­neet 30 ih­mis­al­kio­ta Ete­lä-Ko­reas­sa

Eteläkorealaiset tiedemiehet ovat kloonanneet 30 ihmisalkiota saadakseen soluja, joita voidaan toivon mukaan käyttää sairauksien hoidossa, kertoo BBC. Tiedemiehet ottivat geneettistä ainesta naisten tavallisista soluista ja yhdistivät ne heidän munasoluihinsa.

Eteläkorealaiset tiedemiehet ovat kloonanneet 30 ihmisalkiota saadakseen soluja, joita voidaan toivon mukaan käyttää sairauksien hoidossa, kertoo BBC. Tiedemiehet ottivat geneettistä ainesta naisten tavallisista soluista ja yhdistivät ne heidän munasoluihinsa.

Näin saatuja alkioita kasvatettiin kantasolujen vuoksi. Kantasolut voivat yhdistyä mihin tahansa kehon kudokseen. Soluilla pyritään korvaamaan esimerkiksi Alzheimerin kaltaisten sairauksien tuhoamia soluja.

Projektin tarkoituksena on saada aikaan siirrännäiskudosta, jota potilaan oma immuunijärjestelmä ei hylji. "Koska näissä soluissa on ihmisen omaa geeniainesta, ne voidaan siirtää potilaaseen eriytymisen jälkeen, eikä odotettavissa ole minkäänlaista immuunijärjestelmän hylkimistä", sanoo professori Woo Suk Hwang.

Aikaisemmin näin monen alkuvaiheen kloonin luominen saati niiden kehittyminen näin pitkälle ei ole onnistunut. Työryhmä haki eettisen lautakunnan hyväksynnän hankkeelleen ja sai suostumuksen myös naisilta, jotka lahjoittivat solujaan.

Alkioista saatavien kantasolujen mahdollisuudet ovat valtavat, mutta tieteellä on vielä useita esteitä voitettavanaan. Esimerkiksi Science-lehden päätoimittaja Donald Kennedy puuttui myös kloonauksen aiheuttamiin eettisiin huolenaiheisiin, ja vaati ihmislapsen kloonaukseen tähtäävän teknologian kieltämistä. Professori Hwangin mielestä vauvan kloonaaminen olisi "hullua".

"Emme aio koskaan yrittää ihmisten kloonaamista", Hwang sanoi. "Olemme törmänneet eläinten kloonauksessa vaikeisiin ongelmiin ja epämuodostumien aiheuttamiin vaaroihin, erityisesti sisäelinten osalta."

Cambridgen regenratiivisen lääketieteen professori Roger Pedersen kertoi BBC:lle, että korealaisten työ on askel kohti ihmissolujen uudelleenohjelmointia. "Vaihtoehtoiset solun ohjelmointitavat voivat vähentää tulevaisuudessa ihmisen munasolujen tarvetta siirrännäiskudosten kehittämisessä", Pedersen sanoo.

Ilmoita asiavirheestä