Kaleva uutisoi (26.2., 1.3.) Oulun yliopiston suunnitelmista siirtää kampus Linnanmaalta kaupungin keskustaan tulevien vuosikymmenien aikana.
Rehtorin ehdotuksen tullessa julkisuuteen painotettiin Linnanmaan kiinteistökannan kalleutta ja kampuksen liikenteellistä saavutettavuutta, mutta menneellä viikolla merkittävimmiksi argumenteiksi on nostettu imagotekijät, joiden mukaan yliopisto lisäisi muuten näivettyvän kaupungin keskustan puoleensavetävyyttä ja keskustan saavutettavuus ja yöelämä puolestaan houkuttelisivat opiskelijoita Ouluun.
SYK:n vuokrataso on suuri huoli ja kampus kaipaa pysäköintitaloja ja parannettua joukkoliikennettä. Kiinnitän huomion kuitenkin siihen, että keskustelussa ei ole juuri puhuttu tieteestä.
Oulun yliopistossa on lukuisa määrä tutkimusryhmiä, joiden työ hipoo alojensa maailman kärkeä. Kuinka moni oululainen, Oulun kaupungin päättäjä tai edes yliopiston hallituksen jäsen tuntee läpimurtotason perovskiittikidetutkimuksen tai edistymisen myofibroblastien roolista sydämen vajaatoimintaa edeltävässä fibroosissa?
Moniko tietää, että tärkeät löydöt männyn symbioottisista endofyyteistä tehtiin Oulussa tai että syksyn lääketieteen ja fysiologian Nobel-palkinto myönnettiin oululaisten läheisille yhteistyökumppaneille – osittain oululaistutkijoiden tekemän työn pohjalta?
Entä, moniko on kuullut inversiomatematiikasta tai siitä, että tähtitieteen pääaineopetus yksikön maailmanluokan tuloksista huolimatta ajettiin alas.
Nämä tutkijat ja ryhmät käyttävät suuren osan ajastaan hankkiakseen ulkopuolista rahoitusta. Yliopiston budjettivarat eivät riitä edes alkuun. Huippujen rekrytoimista rajoittaa vahvasti rahoituksen puute ja laitteiden osalla ollaan takamatkalla.
Nyt kuitenkin luodaan kuvaa, että yliopiston attraktiivisuutta parannetaan tuomalla rakennusliikkeiden liikevaihtoa kasvattaen kaduille pöhinää ja turisteja ihailemaan wau-wau-arkkitehtoonista keskustakampusta.
Maailman huippuyliopistoissa on tavallista, että työskennellään vanhoissa ja ahtaissa tiloissa eikä parkkipaikkaa saa. Sinne silti hakeudutaan, koska siellä on paras osaaminen, ja ihmisiin sekä tärkeimpään laiteinfraan panostetaan.
Jos ”hautamuistomerkkejä” halutaan, niin rakentakoon kaupunki yksityisten toimijoiden kanssa Raksilaan vaikka sitten hulppean wau-wau-wau-arkkitehtuuria edustavan kongressikeskuksen hotelleineen ja ravintoloineen, jota turistien lisäksi voivat ihailla Ouluun tulevat niin tiede- kuin muiden kokousten vieraat.
Kaupunki organisoikoon nykyisen satunnaisen yleisöluentotarjonnan tasokkaiksi yliopiston tarjoamiksi kaiken kansan monikielisiksi populaaritiedesarjoiksi, jotka brändäävät Oulua tiedekaupunkina ja tuovat kaivattua pöhinää. Yliopiston tehtävänä on maailman paras tiede ja tähän pohjautuva korkein opetus. Yhteiskunnallinen palvelutehtävä palautuu edellisiin. Yliopiston houkuttelevuus perustuu onnistumiseen näissä tehtävissä.
Jussi Tuusa
Oulun yliopiston tutkijatohtori
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.