Jonkinlaista elämää saattaa esiintyä kaikkialla, vaikka avaruus ei sivilisaatioita vilisisikään. Uusimmassa Tiede-lehdessä (2/2004) päivitetään avaruuden elämäntilannetta. Tutkijoiden mukaan nyt on nähty vasta jäävuoren huippu.
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Amesin tutkimuskeskuksessa Kaliforniassa työskentelevät tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että aina, kun uusi planeetta muodostuu, mukana on jo valmiiksi elämän perusaineita. Ulkoavaruuden pilvissä ajelehtii mikroskooppisia vesijään hitusista, jotka ovat tiivistyneet pii- tai hiilihiukkasten ympärille.
"Tutkimustulostemme perusteella on mahdollista, että elämää on kaikkialla. Elämän syntyyn tarvittavia perusmolekyylejä esiintyy joka puolella Linnunrataamme", sanoo tutkija, astrokemisti Louis Allamandola uusimmassa Tiede-lehdessä.
Tutkijat arvelevat, että myös oman maapallomme ensimmäiset orgaaniset aineet syntyivät tähtienvälisessä avaruudessa ja tulivat tänne komeettojen ja meteoriittien törmäyksissä. Järein komeetta- ja asteroidipommitus toi planeetallemme valtaosan vedestä jäisten komeettojen mukana. Ehkä samalla tulivat elämän perusainekset. Maassa nämä aineet yhdistyivät suuremmiksi biologisiksi molekyyleiksi, eliökunnan siemeniksi.
Salaperäinen järvi malli avaruuden elämästä?
Aiemmin kuviteltiin, että Maan elämä olisi hauras järjestelmä, joka tarvitsee juuri oikean määrän lämpöä, auringonvaloa ja happea. Nykyisin tiedetään, että tietyt bakteereita muistuttavat arkkieliöt eivät tarvitse auringonvaloa ja happea lainkaan. Tiede-lehden mukaan elämää kannattaakin etsiä paljon laajemmalta alueelta kuin tähän asti on luultu.
Vinkkejä elämän piilopaikoista voi löytää myös maapallolta. On jopa mahdollista, että alun kaltainen eliöyhteisö kukoistaa tälläkin hetkellä syvällä Etelämantereen jään alla. Merkkejä siitä etsitään kilometrien paksuisen jääkuoren alla lepäävästä Vostokjärvestä. Se on lähes 300 kilometriä pitkä ja kilometrin syvyinen, mutta kukaan ei ole nähnyt sitä. Jää on eristänyt järven ilmasta ja auringonvalosta 14-20 miljoonaa vuotta. Siksi tutkijat odottavat löytävänsä sen vedestä hyvin omalaatuisia eliöitä.
Lupaavimmat elämänkantajat Mars, Europa ja Titan
Avaruuden elämän etsiminen kannattaa aloittaa aurinkokuntamme muilta planeetoilta. Universumin mittakaavassa ne ovat lähellä - vain muutaman vuoden matkan päässä, joten niihin on helppo lennättää tutkimuslaitteita. Kolme ehdokasta on nimetty: Mars, Jupiterin kuu Europa ja Saturnuksen kuu Titan.
Kohutuimman kohteen eli Marsin tiedetään ainakin olleen elinkelpoinen. Mars saa kohtuullisesti auringonlämpöä, sillä on ohut kaasukehä, ja sen pinnassa on runsaasti mineraaleja. Ehkä Marsin arvoitus selviää lähivuosina, kun useiden luotainten laskeutujat ja mönkijät etsivät planeetalta elämän merkkejä. Kaksi robottia tutkii parhaillaan Marsia, mutta ainakaan vielä ei ole löytynyt merkkejä sulasta vedestä. Sellaisen tai peräti fossiilin löytyminen olisi todellinen jymyuutinen.
Jupiterin kuu Europa on pienen planeetan kokoinen. Sitä peittää kilometrien paksuinen jääkuori, jonka alla on suolainen valtameri. Europan meren pohjassa voi olla kuumia lähteitä ja tulivuoria, jotka tuottavat veteen lämpöä ja ravinteikkaita mineraaleja - mahdollisia elämän lähteitä.
Saturnuksen kuusta, oranssin usvan peittämästä Titanista tiedetään vasta vähän, mutta sen uskotaan muistuttavan neljän miljardin vuoden takaista maapalloa. Siellä voisi olla yksinkertaista elämää, jonka Titanin kaasukehään jo tänä vuonna saapuva luotain saattaa havaita.
Superkaukoputket tähyilevät pian kakkosmaapalloa
Aurinkokunnan ulkopuolella, missä etäisyyksiä mitataan valovuosina, elämän etsintä on vaikeampaa - muttei mahdotonta, väittää Tiede-lehti. Kymmenen seuraavan vuoden aikana sekä Euroopan avaruusjärjestö Esa että Yhdysvaltojen Nasa tähyilevät yhä kiihkeämmin vieraan elämän merkkejä. Suunnitteilla on uusia jättimäisiä avaruuskaukoputkia, jotka ovat riittävän tehokkaita löytääkseen pieniä planeettoja ja jopa elämän merkkejä niistä. Mittavin on eurooppalainen Darwin-hanke, joka koostuu kuudesta infrapunakaukoputkesta.
Vahvin merkki elämästä olisi otsoni. Otsonia on vain runsashappisessa kaasukehässä, eikä sitä tiettävästi synny muuten kuin eliöiden vaikutuksesta. Jos lisäksi löytyisi vettä ja hiilidioksidia, se viittaisi leviin tai maakasveihin. Tämä saisi jo kyynisimmänkin tutkijan hyppimään tasajalkaa, sillä silloin olisi löydetty kakkosmaapallo.